Minilex - Lakipuhelin

Oikeus ajaa kannetta kuolinpesän osakasta vastaan ja oikeus vaatia kiinteistön luovuttamista - KKO:2009:91


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

  • Pesänselvitys
    Asiavaltuus
    Perustuslaki
    kodinsuoja

Tapauksessa oli kyse siitä, oliko kuolinpesän osakkailla ensin ja sittemmin oikeudenkäynnin aikana kuolinpesään määrätyllä pesänselvittäjällä (sekä leskellä)  oikeus ajaa yhtä kuolinpesän osakasta vastaan kannetta, jossa vaadittiin perittävän ja lesken omistaman kiinteistön luovuttamista kuolinpesän ja lesken yhteishallintaan sekä mainitun osakkaan muuttamista pois kiinteistöltä. Kysymys oli myös kanteen hyväksymisen edellytyksistä. 

Perintökaaren 18 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kuolinpesän osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi. Säännöksestä ei ilmene, tarkoitetaanko siinä vain muuta kuin kuolinpesän osakasta vastaan ajettavaa kannetta vai koskeeko säännös myös tilannetta, jossa kuolinpesän osakas ajaa kannetta toista osakasta vastaan. Mainittu säännös on poikkeus perintökaaren 18 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevästä periaatteesta, jonka mukaan kuolinpesä kuuluu ennen perinnönjakoa osakkaiden yhteishallintoon.

Kun kuolinpesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, pesän selvittämistä koskeva päätöksenteko siirtyy pesänselvittäjälle. Pesänselvittäjän tehtävänä on perintökaaren 19 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Pesänselvittäjällä on mainitun luvun 13 §:stä ilmenevä kanneoikeus pesää koskevissa asioissa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pesänselvittäjällä on oikeus ajaa esimerkiksi velkomus- tai häätökannetta myös kuolinpesän osakasta vastaan. 

 Korkein oikeus katsoi, että kuolinpesän osakkaan ja pesänselvittäjän oikeutta ajaa kannetta pesän hyväksi on perusteltua arvioida samalla tavoin. Näin ollen pesän osakkaalla on kuolinpesän yhteishallinnon kestäessä samanlainen oikeus ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi kuin pesänselvittäjälläkin on sen jälkeen, kun pesän omaisuus on luovutettu pesänselvittäjän hallintoon. Mahdollisuutta esittää hallinnan palauttamista koskeva vaatimus myös yksittäistä kuolinpesän osakasta vastaan puoltaa sekin, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen turvaamistoimikin voidaan vastaavassa tilanteessa antaa tällaista osakasta vastaan. Kuolinpesän osakkailla on siten ollut oikeus esittää yhtä osakasta kohtaan vaatimus tämän velvoittamisesta muuttamaan kuolinpesään osaksi kuuluvalta kiinteistöltä. Pesänselvittäjällä on oikeus jatkaa mainitun kanteen ajamista kuolinpesän puolesta.

Korkein oikeus totesi, että kuolinpesän osakkaalla ei ole pesän ollessa osakkaiden yhteishallinnossa oikeutta yksin omaksi edukseen käyttää kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, elleivät muut osakkaat ole tätä nimenomaisesti tai tosiasiallisesti hyväksyneet. Osakkaiden yhteisomistus on luonteeltaan jaotonta ja yhteishallinnossa osakkaat päättävät yhdessä pesän omaisuuden käyttämisestä. Jos kuolinpesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, pesänselvittäjälle siirtyy oikeus päättää kuolinpesään kuuluvan omaisuuden käyttämisestä. Pesänselvittäjä voi myös tarvittaessa ajaa häätökannetta jäämistöön kuuluvan rakennuksen tai huoneiston saamiseksi kuolinpesän hallintaan henkilöltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan, mikäli pesänselvittäjä katsoo pesän selvittämisen sitä edellyttävän. Toisaalta pesänselvittäjä voi sopia tai sallia, että joku osakkaista voi perinnönjakoon saakka käyttää kiinteistöä tai kuolinpesän muuta omaisuutta. Kuolinpesään kuuluvan rakennuksen tai huoneiston käyttö ei yleensä olekaan esteenä pesän selvittämiselle ja jäämistön jakokuntoon saattamiselle.

Kodin suojaa koskevista säännöksistä ja määräyksistä johtuu, että kodissa asumiseen voidaan puuttua vain lailla säädetyin perustein silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi toisen omistus- tai muun oikeuden suojelemiseksi. Lisäksi kodin suojaan kohdistuvan päätöksentekomenettelyn täytyy turvata suojaan kohdistuvien vaatimusten perusteiden asianmukainen selvittäminen. Korkein oikeus katsoi, ottaen huomioon myös kodin suojasta johtuvat rajoitukset, kanteen hyväksymisen edellyttävän joko selvitystä kanteen perusteeksi esitetyistä seikoista tai pesänselvittäjän perusteltua ilmoitusta, jonka mukaan kuolinpesän osakkaan häätäminen on tarpeen pesän selvittämiseksi.

Tässä tapauksessa pesänselvittäjä on ainoastaan ilmoittanut jatkavansa kanteen ajamista kantajina alun perin olleiden osakkaiden esittämillä perusteilla. Pesänselvittäjä ei ole vedonnut siihen, että yhden osakkaista asuminen kiinteistöllä olisi esteenä pesän selvittämiselle. Asia oli käräjäoikeudessa ollut riitainen siltä osin, onko kiinteistöllä asunut osakas estänyt leskeä ja kuolinpesän muita osakkaita käyttämästä kiinteistöä tai onko tämän osakkaan menettely ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa kuolinpesän omaisuudelle tai sen arvon säilymiselle. Näistä riitaisista seikoista esitettäväksi tarjottua näyttöä ei ole käräjäoikeudessa otettu vastaan. Korkein oikeus palautti tämän vuoksi asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. 

 

Selaa lakitietoa