» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän osakkaina olivat perilliset A, B ja C. Pesä oli pesänselvittäjän hallinnossa. Perillinen A vaati pesänselvittäjää vahvistamaan, että kuolinpesällä oli saatavia toisen perillisen, B:n, puolisolta X:ltä, joka oli nostanut huomattavan määrän perittävän varoja tämän eläessä. Pesänselvittäjä katsoi saaneensa riittävän selvityksen varojen käytöstä, eikä pesällä ollut hänen mukaansa enää saatavia vaan pesä voitiin jakaa.
A nosti käräjäoikeudessa kanteen kuolinpesän puolesta X:ää vastaan ja vaati, että X velvoitetaan suorittamaan kuolinpesälle noin 50 000 euroa pesän varoja. Käräjäoikeus katsoi, että kuolinpesän osakkaalla ei ole kanneoikeutta asiassa, vaan kanneoikeus oli ainoastaan pesänselvittäjällä. Se seikka, että pesänselvittäjä kieltäytyi kanteen nostamisesta, ei luonut osakkaalle kanneoikeutta. Osakkaalla on mahdollisuus nostaa kanne sen jälkeen, kun pesänselvittäjän hallinto on päättynyt. Myös korvauskanne pesänselvittäjää vastaan on mahdollinen. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei osakkaalla ollut oikeutta nostaa kannetta pesän ulkopuolista tahoa vastaan, ja jätti kanteen tutkimatta.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Korkein oikeus pohti yksittäisen osakkaan kanneoikeutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia näkökulmia. Lain sanamuodosta ei suoraan selviä, onko kanneoikeus ainoastaan pesänselvittäjällä vai voiko kannetta ajaa joku muukin. Osakkaan kanneoikeus voisi osaltaan varmistaa, että kaikki pesään kuuluva omaisuus todella saadaan pesän haltuun. Jos osakas ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi, ei kuolinpesällä ole oikeudenkäynnissä kuluriskiä. Lisäksi osakkaan suora kanneoikeus varmistaa osakkaan oikeusturvan tehokkaammin kuin mahdollisesti pesänselvittäjää vastaan nostettava vahingonkorvauskanne.
Osakkaan kanneoikeus voi kuitenkin johtaa pesänselvityksen pitkittymiseen. Pesänselvitysjärjestelmän päätavoitteita ovat tehokkuus ja joutuisuus, jotka voivat kärsiä, mikäli yksittäiset osakkaat voivat ajaa kanteita, joita pesänselvittäjä on kieltäytynyt ajamasta pesän lukuun. Osakkaan oikeus voisi johtaa myös siihen, että pesänselvittäjän ajaisivat pesän lukuun vain varmasti menestyviä kanteita ja jättäisivät muut kanteet osakkaiden omalle riskille. Korkein oikeus katsoi, että osakkaalla oli myös riittävä oikeusturva pesänselvittäjän hallinnon päättymisen jälkeen, eikä osakkaalla näin ollen ollut oikeutta nostaa kannetta, josta pesänselvittäjä oli kieltäytynyt.
Ratkaisu oli äänestystulos 5-2. Eri mieltä olleet jäsenet katsoivat, että osakkaan oikeusturvan kannalta kanneoikeus olisi perusteltua. Osakkaan kanneoikeus ei välttämättä myöskään viivästyttäisi pesänselvitystä, koska pesänselvittäjä voisi vireillä olevasta kanteesta huolimatta selvittää pesän ja jättää kanteen huomioimatta. Kanteen johdosta pesälle voi tulla korkeintaan lisää omaisuutta, joka voidaan jakaa varsinaisen pesänjaon jälkeenkin.
Korkeimman oikeuden perusteluista käy ilmi, että osakkaan kanneoikeuden sallivaa ja sen kieltävää näkökulmaa voidaan perustella oikeudellisesti pätevästi. Merkittävää on kuitenkin, että oikeudenkäynnin kuluriskiä ei pyritä sälyttämään yksittäisille osakkaille. Lisäksi on tavoiteltavaa saada pesä selvitettyä mahdollisimman nopeasti. Enemmistön kantaa voidaan pitää perusteltuna senkin vuoksi, että osakkaan oikeus nostaa kanne pesänselvittäjän hallinnon jälkeen antaa riittävän oikeusturvan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa