» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa kuolinpesän osakkailla ensin ja sittemmin oikeudenkäynnin aikana kuolinpesään määrätyllä pesänselvittäjällä sekä leskellä, oli oikeus ajaa yhtä kuolinpesän osakasta vastaan kannetta, jossa vaadittiin perittävän ja lesken omistaman kiinteistön luovuttamista kuolinpesän ja lesken yhteishallintaan sekä mainitun osakkaan muuttamista pois kiinteistöltä. Kysymys myös kanteen hyväksymisen edellytyksistä.
Kallen kuolinpesän osakkaat, leski Kirsti sekä rintaperilliset Marja, Alli ja Aila vaativat, että kuolinpesän osakas Matti velvoitetaan muuttamaan välittömästi kuolinpesän ja lesken yhteisessä omistuksessa olevalta tilalta ja luovuttamaan tila kuolinpesän ja lesken yhteishallintaan. Matti oli omavaltaisesti ottanut kuolinpesän omaisuuden yksinomaiseen käyttöönsä ja rikkonut siten kuolinpesän yhteishallintoa.
Käräjäoikeus velvoitti Matin välittömästi muuttamaan tilalta ja luovuttamaan omaisuus kuolinpesän ja Kirstin yhteishallintaan. Asiassa ei ollut vedottu, että jokin oikeusjärjestyksen hyväksymä peruste oikeuttaisi Matin pitämään yksin hallussaan kuolinpesälle ja Kirstille kuuluvaa kiinteistöä. Käräjäoikeus katsoi, että kuolinpesän muuta osakkaat pystyivät ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi Mattia vastaan. Matti myönsi, että kysymys oli toistaiseksi voimassa olevasta eli irtisanottavissa olevasta oikeudesta. Irtisanomisen oli katsottava tapahtuneen, kun asiassa oli nostettu kanne.
Hovioikeus hylkäsi kanteen yhteishallintasuhteen palauttamista koskeneen vaatimuksen osalta ja palautti asian häätövaatimuksen edellytysten tutkimiseksi käräjäoikeuteen. Kanne oli perustunut siihen, että kuolinpesän osakkaiden tuli yhteisesti hallita kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta. Jaottomasta yhteisomistuksesta seuraa, että kenelläkään ei ole oikeutta yksin hallita ja käyttää kuolinpesän omaisuutta. Myös Matilla oli kuolinpesän osakkuuteen perustuva oikeus käyttää kuolinpesän omaisuutta yhdessä muiden osakkaiden kanssa. Mätin häätö 45 vuoden kodistaan merkitsi puuttumista perusoikeuksiin ja edellytti riidattoman tai näytetyn laillisen häätöperusteen. Käräjäoikeus ei ollut käsitellyt häätövaatimuksen asiallisia edellytyksiä perusteellisesti, koska käräjäoikeus ei ottanut näyttöä vastaan siitä, että Matti olisi estänyt Kirsiä ja muita osakkaita käyttämästä omaisuutta. Korkein oikeus päätyi kumoamaan hovioikeuden sekä käräjäoikeuden ratkaisun ja palautti asian käräjäoikeuteen. Asian käsittelyä tuli jatkaa hovioikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin käräjäoikeudessa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa