» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys kuolinpesän osakkaan oikeudesta saada kuolinpesän omaisuus pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty vai ei. Asia oli ollut ensimmäisenä esillä Toijalan kihlakunnanoikeudessa. Kuolinpesän osakas T oli pyytänyt, että asianajaja O määrättäisiin pesänjakajaksi kuolleen maanviljelijä V:n ja tämän vaimon kuolinpesiin. Muut kuolinpesän osakkaat A, R ja K vastustivat O:n määräämistä pesänjakajaksi ja vaativat, että kuolinpesiin määrättäisiin pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi asianajaja E. Osakas T oli vastustanut A:n ja muiden osakkaiden hakemusta.
Kihlakunnanoikeus oli määrännyt O:n pesänjakajaksi. Koska kuolinpesien kiinteistöt ja osittain muu omaisuus sijaitsivat Kylmäkoskella ja Urjalassa, Valkeakoskelta olevalle O:n määräämiselle pesänjakajaksi ei ollut estettä. Ei ollut myöskään näytetty, että O:lla olisi ollut aikaisempi asiakassuhde T:hen. Koska kuolinpesissä ei myöskään ollut selvitettävää, niille ei ollut aiheellista määrätä pesänselvittäjää. Turun hovioikeus ei ollut muuttanut kihlakunnanoikeuden ratkaisua.
A ja muuta osakkaat olivat valittaneet asiasta Korkeimpaan oikeuteen (KKO) ja vaatineet hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asianajaja E:n määräämistä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. T oli valituksessaan vaatinut A:n ja muiden valituksen hylkäämistä ja heidän velvoittamista korvaamaan hänen vastauskulunsa korkoineen. Siltä varalta, että kuolinpesään määrättäisiin pesänselvittäjä, hän oli pyytänyt, että tehtävään määrättäisiin asianajaja O. A ja muut olivat vastustaneet O:n määräämistä pesänselvittäjäksi.
KKO:ssa sovellettavana säännöksenä oli perintökaaren 19 luvun 1 §:n 1 momentti, jonka mukaan pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta. Jos joku on testamentissa määrätty perillisten tai yleisjälkisäädöksen saajain sijasta testamentin toimeenpanijana pesää hallitsemaan, on määräys annettava myös hänen hakemuksestaan. Sellaista määräystä voi niin ikään hakea erityisjälkisäädöksen saaja tai se, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamisesta, milloin tämän harkitaan olevan tarpeen säädöksen tai määräyksen täytäntöön saattamiseksi. Sama oikeus on sillä, jolle perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja on luovuttanut osuutensa pesään.
KKO totesi, että A:lla ja muilla osakkailla oli perintökaaren 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus vaatia kuolinpesien omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon ja saada pesänselvittäjä määrätyksi riippumatta siitä, onko pesä selvitetty vai ei. Ehdotetut asianajajat E ja O olivat kumpikin sopivia pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. KKO katsoi, että kihlakunnanoikeuden perusteluilla etusija oli tässä tapauksessa annettava T:n ehdottomalle asianajaja O:lle.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa