» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jyväskylän kaupunki oli lunastanut A:n omistaman tontin puisto- ja pysäköintialueeksi. Maaoikeuden lainvoiman saaneella tuomiolla tontista maksettava lunastuskorvaus oli vahvistettu. Asemakaavaa oli kuitenkin muutettu uudestaan muutaman vuoden kuluttua, jonka johdosta alue muutettiin rakennuskortteliksi ja A:n entisen tontin alueelle rakennettiin koulu. Käräjäoikeudessa A vaati kaupungilta lisäkorvausta kanteessaan vahingonkorvauksesta ja perusteettoman edun palautuksesta, sillä kaupunki oli menetellyt hyvän hallintotavan vastaisesti sekä moitittavaksi.
A vetosi kanteessaan siihen, ettei kaupunki ollut aikonut koskaan rakentaa lunastamaansa tonttia pysäköinti- ja puistoalueeksi, sillä se oli hankkinut alueen tietoisena siitä, että asemakaavaa tullaan tulevaisuudessa muuttamaan niin, että sille voidaan yleisesti rakentaa. Se oli siis menetellyt moitittavasti sekä hyvän hallintotavan vastaisesti. Kaupunki oli hankkinut perusteetonta etua, koska se oli lunastanut tontin halvemmalla kuin alueen hinta olisi ollut, jos siitä olisi järjestetty esimerkiksi vapaaehtoinen kauppa.
Rakennuslain 50 §:n 1 momentissa on lunastustoimitukseen sovellettava säännös, jonka mukaan kaupunki saa asemakaava-alueella lunastaa katualueen, torin, katuaukion, virkistysalueen sekä yleisen rakennuksen tontin, liikenne-, vaara- ja erityisalueen, joka on asemakaavassa tarkoitettu kaupungin laitokselle tai kaupungin muihin tarpeisiin. Lunastuslain 29 §:n mukaan sillä, jonka omaisuus lunastetaan, on oikeus saada täysi korvaus lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Lunastuslain 31 §:n 1 momentin mukaan jos se yritys, jonka toteuttamiseksi lunastus toimeenpannaan, on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, jonka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Lunastustoimituksessa noudatettava menettely poikkeaa merkittävästi riita-asian oikeudenkäyntimenettelystä. Lunastuskorvaus määrätään viran puolesta. Siten lunastuskorvaus määrätään vain lunastuslaissa säädetyillä perusteilla eikä lunastustoimikuntaa ole sidottu asianosaisten esittämiin vaatimuksiin. Tontin lunastuskorvaus on kuitenkin määrätty lunastuslain mukaisesti, eli tontin aikaisemman käyttötarkoituksen ja lunastushetken hintatason perusteella. A:n väitteelle kaupungin aikomukseen olla käyttämättä tonttia lunastuksen mukaiseen tarkoitukseen ei ollut merkitystä lunastuskorvausta määrättäessä, koska kaavan muuttaminen ei ollut ajankohtainen niin, että se olisi voinut vaikuttaa lunastuskorvauksen määrään. Korkein oikeus määrää asian käsittelyä jatkettavan hovioikeudessa, koska käräjäoikeus on hylännyt kanteen osin näyttämättömänä, ja hovioikeus on jättänyt kanteen tutkimatta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa