» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2016:7 oli kyse kunnan lunastusoikeudesta asemakaava-alueella. Tapauksessa Espoon kaupunki oli vaatinut maankäyttö- ja rakennuslain nojalla valtion omistaman asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi osoitetun tontin lunastamista. Espoon kaupunki oli suunnitellut rakentavansa kyseiselle tontille jäähallin, sisäliikuntahallin sekä muita liikuntatiloja. Kaupunki oli hakenut ennakkohaltuunottolupaa. Toimituksessa valtio oli vastustanut hakemusta ja vaatinut lunastuksen jättämistä sikseen. Lunastustoimikunta katsoi, että tonttia voitiin käyttää joko kaupungin tai valtion tarpeisiin liittyvien yleisten rakennusten rakentamiseen. Lunastustoimikunta päätti, että kaupungilla oli oikeus lunastaa tontti. Lunastustoimikunta myönsi myös kiireellisen rakentamisen takia ennakkohaltuunottoluvan. Valtion vaatimus hylättiin. Valtio ei ollut tyytyväinen päätökseen ja valitti asiasta Vantaan käräjäoikeuteen joka toimi tapauksessa maaoikeutena. Maaoikeudesta asia eteni Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Valtio vaati maaoikeudessa tontin lunastamista koskevan hakemuksen hylkäämistä ja lunastustoimituksen jättämistä sikseen. Valtio katsoi, ette tontti oli ollut jo ennen kaavan laatimista valtion omistuksessa ja näin ollen se oli tarkoitettu asemakaavassa valtion tarkoituksiin. Kaupunki puolestaan vaati valituksen hylkäämistä, koska valtiolla ei ollut sellaista perusteltua syytä pitää tonttia omistuksessaan, joka estäisi lunastuksen. Maaoikeus katsoi, ettei luovutuslaki estänyt lunastusta, koska tapaukseen tuli sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslaki sekä lunastuslaki, joissa säädettiin pakkolunastamisen edellytyksistä. Maaoikeus katsoi, että kaupungilla oli tarve hankkia tontti liikuntatiloja varten ja tämä mahdollisti tontin lunastamisen, koska valtio ei ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut konkreettinen tarve tai suunnitelma alueen käyttämiseen esittämiinsä tarkoituksiin.
Valtio sai valitusluvan Korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että maaoikeuden tuomio ja lunastustoimikunnan päätös kumotaan ja lunastustoimitusta koskeva hakemus jätetään sillensä. Korkeimmassa oikeudessa oli kyse siitä, olivatko lain mukaiset edellytykset valtion omistaman yleisen rakennuksen tontin lunastamiselle kaupungille olemassa. Tätä ennen oli arvioitava, voiko lunastaminen kaupungille kohdistua valtion omistamaan maahan ja, jos vastaus tähän kysymykseen oli myönteinen, oli arvioitava, oliko tontti asemakaavassa tarkoitettu kaupungin tarpeisiin. Kunnan tai valtion asemakaavaan perustuvan lunastusoikeuden edellytykset määräytyvät maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n 1 momentin mukaan. Kyseisen lainkohdan mukaan kunta saa asemakaava-alueella ilman erityistä lupaa lunastaa sellaisen yleisen rakennuksen asemakaavan mukaisen tontin, joka on asemakaavassa tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Korkein oikeus katsoi, että valtion omaisuus voi lunastuksen edellytyksen täyttyessä olla lunastuksen kohteena. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädetty, että valtion omaisuus ei voisi olla lunastuksen kohteena. Myös hallituksen esityksessä on katsottu, että myös valtion maaomaisuus voi olla lunastuksen kohteena.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei kyseisen tontin lunastukselle ollut olemassa laissa säädettyjä lunastuksen edellytyksiä. Lunastuksen edellytykseksi on asetettu se, että lunastuksen kohteena oleva yleisen rakennunksen tontti on asemakaavassa tarkoitettu kunnan laitokselle tai kunnan muihin tarpeisiin. Korkein oikeus katsoi, että lunastusoikeuden perusteen tulisi käydä ilmi asemakaavakartasta ja sen merkinnöistä, kaavamääräyksistä tai kaavaselostuksesta. Tapauksessa ei ollut käynyt kaavamerkinnöistä, -määräyksistä taikka kaavaa koskevasta selostuksesta ilmi, että kohde olisi tarkoitettu kaupungin laitokselle tai kaupungin muihin tarpeisiin. Asiassa ei ollut myöskään esitetty muuta selvitystä, josta tällainen tarkoitus olisi käynyt ilmi. Näin ollen maaoikeuden tuomio ja lunastustoimikunnan päätös kumottiin ja lunastustoimitus jätettiin sikseen. Ratkaisusta voidaan päätellä, että lunastus voi kohdistua myös valtion omaisuuteen, mutta laissa säädettyjen lunastuksen edellytysten on tällöin täytyttävä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa