Minilex - Lakipuhelin

Hukkaamiskiellon ja vakuustavararikon oikeudenmukaisuus ja oikeudenkäynnin julkisuus - KKO:2004:68

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Turvaamistoimi
    Kansainvälinen prosessioikeus
    Oikeudenkäynnin julkisuus

Helsingin käräjäoikeus oli tapauksessa koskien pakkokeinojen käyttöä päätöksellään 7.4.1998 määrännyt törkeästä kavalluksesta A:n omaisuutta pantavaksi hukkaamiskieltoon ja vakuustavararikkoon määrältään enintään 34 000 000 markkaa. Tapauksen mukaan A oli kavaltanut kuolinpesän varoja 32 807 345 markan arvosta, ja syyttäjä vaati A:n tuomitsemista törkeään kavallukseen. A vaati 25.9.2001 häneen kohdistetun turvaamistoimen kumoamista, mutta käräjäoikeus päätti, että hänen omaisuuttaan pidetään edelleen hukkaamiskiellossa. Päätöstä tuki syyttäjän nostama syyte eli rikoksen törkeys ja se, että syyttäjä oli ylipäätään nostanut syytteen. A oli lisäksi myynyt omistamansa asunnon vuonna 1997, joten oli syy epäillä A:n pyrkimystä hävittää omaisuuttaan. A:n valitettua Helsingin hovioikeuteen, käräjäoikeuden ratkaisua ei muutettu.

Korkeimman oikeuden valituksessa A vaati hukkaamiskiellon ja vakuustavararikon kumoamista sekä asian toimittamista suullisena käsittelynä ja oikeudenkäyntiaineiston salassapitoa. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus olivat määränneet oikeudenkäyntiaineiston salassapidon hovioikeuden päätöslauselmaa luukunottamatta. Korkeimman oikeuden mukaan käräjäoikeuden päättäessä oikeudenkäyntiaineiston salassapidosta tiedon antaminen haastehakemuksesta ja siihen annetuista vastauksista ei olisi voinut enää vaarantaa rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista, koska syyte oli jo nostettu. Tietojen antaminen ei olisi voinut aiheuttaa asianosaiselle vahinkoa, sillä tiedot syytteestä olivat tulleet julkisiksi, kun niistä oli tehty merkintä tuomioistuimen asiahakemistoon. Perusteita ei ollu muunkaan lain nojalla, joten käräjäoikeudella ei ole ollut oikeutta määrätä asian käsittelyä suljetuksi ja aineistoa salassapidettäväksi.

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden salassapitomääräykset kumottiin ja oikeudenkäyntiaineisto määrättiin täten julkiseksi. Suullisen käsittelyn toimittamiselle ei katsottu olevan tarvetta.

Hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon osalta Korkein oikeus toi esille, että jo henkilöön kohdistuva syy epäillä rikosta on riittävä, eikä enää vaadita todennäköisiin syihin perustuvaa epäilyä, mikä on ollut seurausta sellaisesta lakimuutoksesta, joka voidaan ja tuleekin ottaa huomioon.

A on katsonut, että syyttäjän haastehakemuksessa tarkoitettu teko tarkoittaa eri rikosta kuin sitä, mikä on ollut Sveitsin viranomaisille tehdyssä pyynnössä. Tällöin myöskään haastehakemuksessa ei olisi saatu käyttää Sveitsin viranomaisilta oikeusaputeitse saatuja tietoja ilman eri lupaa. Korkein oikeus on todennut syyttäjän haastehakemuksessaan esittämän teonkuvauksen koskevan samaa tekoa, johon oikeusapua on pyydetty ja jota varten tiedot on luovutettu. Näin ollen mitään estettä tietojen käyttämiselle Suomen tuomioistuimessa ei ole.

Korkeimman oikeuden mukaan tuomioistuin ei voi perustaa ratkaisuaan siihen, että syyttäjä on oman syyteharkintansa perusteella päättänyt nostaa syytteen. Vaikka A on kiistänyt syytteen, syyttäjän väitettä ei voida kuitenkaan siitä huolimatta asiassa esitetyn selvityksen perusteella pitää aiheettomana. A:n syyllistymistä syytteessä tarkoitettuun rikokseen on pakkokeinolain mukaisesti syytä epäillä. Korkein oikeus on todennut sellaisen vaaran olemassa olevaksi, että A pyrkii hävittämään omaisuuttaan.

Asian käsittely on pitkittynyt tuomioistuimen toimien takia, jolloin vakuustakavarikko on kestänyt pitkään. Korkein oikeus on tältä osin kuitenkin lausunut, ettei vain sen perusteella hukkaamiskieltoa ja vakuustakavarikkoa voida kumota. Kyseessä on turvaamistoimi, jonka tarkoituksena on turvata asianomistajille mahdollisesti tuomittava yksityisoikeudellinen vahingonkorvaus. Laissa ei ole mitään ylärajaa keston pituudelle, mutta se tulee kumota aina kun edellytyksiä sille ei enää ole.

Korkein oikeus päätyi tapauksessa samaan lopputulemaan tuomion osalta, mutta perustelut näyttäisivät olevan erilaiset ainakin joltain osin. Korkein oikeus on ratkaisussaan ottanut huomioon sellaisia seikkoja, jotka ovat jääneet alemmilta oikeuksilta huomiotta. Vaikka se, että syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen voi jo yksinään tuntua painavalta seikalta, on ollut melko yllättävää, että käräjäoikeus on perustanut perustelunsa sen varaan. Oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva asia voidaan nähdä melko suoraviivaisena, sillä sille ei yksinkertaisesti löytynyt mitään järkevää perustetta.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa