» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa oli kyse siitä, tuliko tuomioistuimen peittää asianosaisten henkilötunnuksen loppuosa asiakirjoissa. Toimittaja pyysi hovioikeudelta jäljennöksen tuomioista eräissä rikosasioissa. Kysymys oli siitä, mitä tietoja toimittajalle tuli toimittaa, ja mitä tietoja tuli puolestaan peittää.
Toimittaja pyysi tietoja diaarinumeroittain. Hän vaati erityisesti hovioikeudelta, että tuomiolauselmajäljennösten sisältämät henkilötunnukset oli annettava täydellisinä. Hovioikeus totesi, että oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaan sellainen tieto, joka koskee erityisen arkaluontoista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa, voidaan jättää antamatta.
Hovioikeus ei myöskään päätynyt antamaan henkilötunnustietoja täydellisinä, vaan peitti asianosaisten henkilötunnusten loppuosat. Hovioikeus katsoi, ettei oikeudenkäymiskaaressa säädetä suoranaisesti henkilötunnuksen julkisuudesta, joten siihen on lähtökohtaisesti sovellettava henkilötietolakia. Henkilötietolain mukaan henkilötunnusta ei saa merkitä tarpeettomasti tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.
Toimittaja valitti korkeimpaan oikeuteen. Hän vaati, että asiakirjoissa olevat henkilötiedot annetaan hänelle täydellisinä. Näin ollen henkilötunnusten tuli toimittajan mukaan näkyä kokonaisuudessaan. Toimittaja vetosi journalistisiin tarkoituksiin. Hän tarvitsi henkilötunnuksia kokonaisuudessaan asianosaisten tunnistamista varten. Korkein oikeus päätyi muuttamaan hovioikeuden päätöstä.
Korkeimman oikeuden mukaan henkilötietolaki ei sovellu hovioikeuden tuomiolauselmajäljennöksiin, sillä henkilöiden tiedot asiakirjoissa eivät muodosta henkilötietolain tarkoittamaa rekisteriä. Näin ollen lähtökohdaksi on otettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 1 §:n 1 momentista ilmenevä periaate, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen muuta säädetä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaan merkintä asianosaisen nimestä on julkinen. Asianosaisen henkilötunnuksen julkisuudesta ei lainkohdassa kuitenkaan säädetä mitään. Korkein oikeus piti julkisuuslakia lähtökohtana ja määräsi, että toimittajalle tuli antaa asiakirjat siten, ettei asianosaisten henkilötunnusten loppuosia peitetä. Korkein oikeus linjasi ratkaisullaan henkilötietolain ja julkisuuslain välistä suhdetta. Päätöstä voidaan luonnehtia julkisuusmyönteiseksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa