Minilex - Lakipuhelin

Älykorttien valmistamisen arviointi törkeänä väärennyksenä - KKO:2003:58

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Väärennys
    Törkeä väärennys

Tapauksesta yleisesti ja käsittely alemmissa oikeuksissa

Tapauksessa oli kyse sen arvioinnista, voitiinko A:n katsoa syyllistyneen törkeään väärennykseen, hänen valmistettuaan älykortteja, joiden piirilevylle kiinnitettyyn mikropiiriin hän oli tallentanut tarvittavat tiedot X Oy:n suojattujen televisiolähetysten katselemiseen. X Oy välitti televisiolähetyksiä satelliittiteitse ja älykortin tarkoituksena oli purkaa vastaanottolaitteen vastaanottaman lähetyksen salaus. Henkilö syyllistyy väärennykseen, jos hän valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen, jotta sitä käytettäisiin harhauttavana todisteena. Lisäksi kyse on väärennyksestä, jos henkilö käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta mainitunkaltaisena todisteena. Perusmuotoiseen tekoon syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkorangaistukseen tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Väärennyksen yritys on rangaistava. Tapauksen käsittelyn yhteydessä tarkasteltavaksi tuli muun muassa se, voitiinko valmistettuja älykortteja pitää mainitun säännöksen tarkoittamina todistuskappaleina.

Virallinen syyttäjä vaati tapauksen käsittelyn alkaessa käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta eräiden muiden rikosten ohella törkeästä väärennyksestä. Myös X Oy yhtyi syytteeseen. Syytteen mukaan A oli valmistanut vääriä todistuskappaleita käytettäviksi harhauttavina todisteina 100 - 150 kappaletta. Väärennystä voidaan pitää törkeänä, jos teon kohteena oleva todistuskappale voidaan yleiseltä kannalta arvioida tärkeäksi viranomaisen säilyttämäksi arkistoasiakirjaksi, viranomaisen pitämäksi yleiseksi rekisteriksi tai todistusarvoltaan muulla tavalla erityisen merkitykselliseksi. Teon törkeyttä ilmentävänä voidaan pitää myös sitä, että teossa käytetään sellaista teknistä laitteistoa, joka on hankittu väärennysrikosten tekemistä varten tai toimimista muulla tavalla erityisen suunnitelmallisesti. Jotta kyse voi olla törkeästä väärennyksestä, on teon oltava lisäksi kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tekoon syyllistynyt henkilö voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Törkeän väärennyksen yritys on rangaistava. A oli valmistanut älykortit automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi käyttäen ja tallentanut piirilevylle tietoja muun muassa ohjelmantarjoajan identiteetistä, katseluoikeudesta ja salauksenpurkuohjelmasta. Tietojen oli tarkoitus osoittaa esimerkiksi älykortin alkuperää ja televisiolähetysten vastaanottajan katseluoikeutta sekä muuttaa salattu televisiokuva katseltavaksi. Virallisen syyttäjän mukaan väärennystä oli pidettävä törkeänä A:n käytettyä väärentämiseen väärennysrikosten tekemistä varten hankittua ja valmistettua laitteistoa, minkä lisäksi toiminnan laajuus ja ammattimaisuus osoittivat syyttäjän mukaan kokonaisuutena arvosteltavaa törkeyttä. A vetosi siihen, ettei hänen menettelynsä ollut täyttänyt tarkoitetun väärennysrikoksen tunnusmerkistöä.

Käräjäoikeus huomioi A:n älykorttien valmistamisen lisäksi myös markkinoineen, myyneen ja tarvittaessa maksua vastaan päivittäneen valmistamiaan piraattikortteja. Käräjäoikeuden mukaan A:n valmistavat älykortit erehdyttivät asianomistajan rakentamaa teknistä järjestelmää kuvan alkuperästä ja siitä, oliko asianomistaja hyväksynyt kortin katselutiedot. Käräjäoikeus katsoi, että älykortteja voitiin pitää tallenteina, jotka soveltuivat automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Niitä oli mahdollista käyttää merkityksellisinä todisteina siitä, että henkilöllä on oikeus katsella radiolähetystä, joka on maksullinen. Järjestelmän harhautumisen katsottiin aiheutuvan siitä, ettei asianomistaja osannut enää periä palvelustaan hintaa sen jälkeen, kun laiton suojauksen purku oli tehty onnistuneesti. A:n katsottiin ymmärtäneen, että internetistä kopioitu ohjelma purki lähetykseen kohdistuvan suojauksen. A:n valmistaman älykortin osin ulkonäölliselle ja tekniseltä sisällöltään asianomistajan älykortista poikkeavuudelle ei annettu merkitystä, älykortin kyetessä teknisen suojauksen poistamiseen valmistajansa tarkoituksen mukaisesti.

Käräjäoikeus huomioi A:n olleen tietoinen lain rikkomisesta tekoaikana, vaikka tietoisuus ei olisikaan kohdistunut nimenomaisesti väärennykseen syyllistymiseen. A:n toiminta oli tähdännyt taloudellisen hyödyn saamiseen ja A oli ollut tietoinen hyödyn saamisesta rikoksella, toisen kustannuksella. Käräjäoikeus katsoi tekoon käytetyn kuitenkin tavallisia tietokoneita ja niihin liittyviä tarvikkeita, joiden pääasialliset käyttötarkoitukset olivat laillisia. Käräjäoikeus hylkäsi näin ollen syytteen törkeästä väärennyksestä ja tuomitsi A:n eräiden muiden rikosten lisäksi perusmuotoisesta väärennyksestä ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Tapauksen käsittely jatkui hovioikeudessa, jonka tutkittavaksi sekä virallinen syyttäjä, X Oy että A saattoivat asian. Hovioikeus huomioi, että väärennystä koskevan säännöksen mukaisena todistuskappaleena voidaan pitää asiakirjaa, sen näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa, rekisterikilpeä, ääni- tai kuvatallennetta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan teknisen laitteen tuottamaa tallennetta. Tarkoitettuna todistuskappaleena voidaan pitää myös automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa tallennetta silloin, jos sitä joko käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista. Hovioikeuden mukaan todistuskappale oli väärä, jos se oli omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai sen antajan henkilöllisyydestä silloin, kun sitä käytettiin todisteena. Väärennettynä todistuskappaletta pidettiin puolestaan silloin, kun se oli sisällöltään oikeudettomasti muutettu niin, että muuttaminen oli tehty todistelun kannalta merkityksellistä tietoa koskien. Myös todisteena käyttämistä selvennettiin viittaamalla hallituksen esitykseen, jossa vaadittiin sen osalta, että todistuskappaletta käytettiin todistuskeinona selvitettäessä oikeudellisesti merkityksellistä seikkaa. Hovioikeus ei pitänyt selvänä, että tapauksessa tarkoitettu älykortti kuuluisi väärennystä koskevan säännöksen alaan ja viittasi myös rikosoikeudessa noudatettavaan laillisuusperiaatteeseen niin, ettei rikoksen tunnusmerkistöä tulisi tulkita laajentavasti syytetyn vahingoksi. Hovioikeus piti olennaisena seikkana myös sitä, ettei ketään tulisi pitää syyllisenä tai tuomita rangaistukseen rikoksesta, jota ei ole laissa säädetty rangaistavaksi tekohetkellä. Hovioikeuden mukaan voimassa ollut lainsäädäntö ei sisältänyt säännöstä, jonka mukaan suojauksen purkujärjestelmien oikeudeton valmistaminen tai muut vastaavat toimet olisivat rangaistavia. Hovioikeus katsoi, ettei A näin ollen ollut syyllistynyt väärennysrikokseen ja hylkäsi syytteen.

Tapauksen käsittely korkeimmassa oikeudessa

Tapauksen käsittely jatkui korkeimmassa oikeudessa, kun virallinen syyttäjä sekä X Oy saivat asiassa valitusluvan ja vaativat A:n tuomitsemista rangaistukseen törkeästä väärennyksestä. Korkeimmassa oikeudessa arvioitiin niin väärennysrikosten luonnetta, todistuskappaleen määritelmää kuin todisteena käyttämistä, kuten myös hovioikeudessa tehtiin. Korkeimman oikeuden mukaan tarkasteltaessa sitä, voitiinko tapauksessa tarkoitettua älykorttia pitää vaadittavanlaisena todistuskappaleena, tuli huomio kiinnittää sen toimintaan ja siihen, mihin tarkoitukseen älykortti oli valmistettu. Tarkastelun mukaan lähetysten suojaamista tekivät tavallisesti lähetystoimintaa kaupallisessa tarkoituksessa harjoittavat yhtiöt niin, että katsojat voisivat saada suojauksen purkamiseen tarpeellisen älykortin ryhdyttyään yhtiön kanssa sopimussuhteeseen. Lähetyksen katselukelpoiseen muotoon muuttavan älykortin oli oltava asianmukaisesti ohjelmoitu. A oli tehnyt ohjelmoinnin internetistä ja muista sellaisista lähteistä saamiensa tietojen avulla, jotka olivat yleisesti saatavilla.

Korkein oikeus huomioi vastaanottolaitteiston ja siihen liittyvien tietokoneohjelmien olevan tekninen kokonaisuus, jonka tehtävänä pidettiin muun muassa lähetysten salausten purkamista. Vaikka henkilö olisi saanut katseltavakseen tai kuunneltavakseen radiosignaaleina lähetettyjä ohjelmia ilman lähetystoiminnan harjoittajan lupaa laitteistonsa avulla, ei tämä korkeimman oikeuden mukaan merkinnyt lähetystoiminnan harjoittajan erehdyttämistä älykorttia hyväksi käyttäen, kun älykortin ei katsottu vaikuttavan ohjelman lähettämiseen tai siihen, miten tekninen salausjärjestelmä toimii. Korkeimman oikeuden mukaan arvioitavia älykortteja ei voitu pitää rikoslain väärennyssäännöksen mukaisina todistuskappaleina, joita käytettäisiin tai voitaisiin käyttää oikeudellisesti merkityksellisinä todisteina. Korkeimman oikeuden mukaan A:n toiminta ei ollut täyttänyt väärennysrikoksen tunnusmerkistöä, eikä korkein oikeus näin ollen muuttanut hovioikeuden tuomiota.

Tapauksen käsittelyn osalta voidaan yleisesti ottaen pitää merkittävänä seikkana sitä, ettei henkilöä tule rangaista teosta, jota ei ole säännelty selkeästi rangaistavaksi voimassa olevassa lainsäädännössä tekohetkellä.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa