» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa henkilö A oli ryhtymässä harjoittamaan osakeyhtiömuotoista liiketoimintaa, jonka edellytyksenä oli ennakkoperintärekisteriin merkitseminen. A:lla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta päästä ennakkoperintärekisteriin omalla nimellään hänen luottotiedoissaan olevien merkintöjen vuoksi. A:n sijasta henkilö B merkittiin tämän omasta suostumuksestaan kaupparekisteriin X Oy:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. B:n ei ollut tarkoitus osallistua yhtiön liiketoimintaan ja hän antoi A:lle valtakirjan, jolla A sai yhtiön nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeuden. Tapauksessa oli kyse rekisterimerkintärikoksen arvioinnista.
Käräjäoikeus katsoi rikoksen tunnusmerkistön täyttyneen ja tuomitsi A:n ja B:n sakkorangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan rekisterimerkinnän tieto ei vastannut tosiasiallisia olosuhteita ja oli omiaan johtamaan ulkopuolisia harhaan. A käytti yhtiössä päätösvaltaa vastoin kaupparekisterille ilmoitettua tietoa. Hovioikeus hylkäsi A:n ja B:n syytteet katsoen, ettei tieto ollut omiaan johtamaan harhaan. Tässä tapauksessa kolmansien tahojen tiedossa oli ollut tosiasiallinen toimija yhtiössä. Hovioikeus katsoi myös, ettei B:n vastuu ollut poistunut sillä, että hän ei tosiasiassa toiminut yhtiössä.
Korkein oikeus äänesti ratkaisustaan ja päätyi olemaan samalla kannalla kuin käräjäoikeus. A ja B tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta sakkorangaistukseen. Korkeimman oikeuden mukaan tarkoituksena on suojella viranomaisten rekistereiden luotettavuutta ja totuudenmukaisuutta. Kaupparekisterimerkinnällä on julkisuusvaikutus, eikä sen tiedot saa olla harhaanjohtavia. Vaikka tieto olisi muodollisesti oikea yhtiön sisällä, kyseessä on oikeudellisesti merkityksellinen virhe ja se on harhaanjohtava ulkopuolisille henkilöille.
Perusteluissaan korkein oikeus piti tapauksessa merkityksellisenä sitä, että väärä tieto oli annettu tarkoituksella. A:n ja B:n tarkoitus oli mahdollistaa A:n liiketoiminta tämän luottotietomerkinnöistään huolimatta. Rikos ei olisi välttämättä täyttynyt, jos kyseessä olisi ollut jonkinlainen erehdys väärien tietojen antamisesta. Kaupparekisteriin annettava virheellinen tieto yhtiön tosiasiallista päätösvaltaa käyttävästä henkilöstä oli myös oikeudellisesti merkittävä virhe, jota oli pidettävä rangaistavana tekona viranomaisten pitämien rekistereiden luotettavuuden turvaamiseksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta eri mieltä oleva jäsen olisi pitänyt hovioikeuden ratkaisun voimassa ja vapauttanut A:n ja B:n syytteistä. Hänen mielestään kaupparekisterin tarkoituksena ei ole kertoa, kuka yhtiön päätösvaltaa tosiasiallisesti käyttää. B:n valinta yhtiön hallitukseen oli järjestetty asianmukaisesti, joten siitä annettu tieto kaupparekisteriin ei ollut väärä, vaikka hän ei osallistuisikaan yhtiön toimintaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa