» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n ja B:n väärennyksestä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Syytteessä oli esitetty, että A oli tehnyt väärän Y Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjan tarkoituksenaan käyttää sitä harhauttavana todisteena. Hän oli merkinnyt itsensä yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Todellisuudessa Y Oy oli asetettu selvitystilaan. A ja B olivat käyttäneet asiakirjaa toimittamalla se Turun hallinto-oikeudelle valitusasian käsittelyssä.
Rikoslain mukaan väärennyksestä on tuomittava se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Rikoslain mukaan todistuskappale on väärä, jos se todisteena käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä. Asiakirjaa pidetään todistuskappaleena, jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista.
Asiakirjassa luki, että se oli pöytäkirja ja nimenomaan Y Oy:n pöytäkirja. A:n laatimassa asiakirjassa oli kuvattu hallituksen kokousta ja hän oli kirjannut siihen merkinnän "kokouksen puolesta" alle oman allekirjoituksensa. Pöytäkirja oli näyttänyt määrämuotoiselta. Asiakirja oli ollut korkeimman oikeuden mukaan sillä tavalla väärä, että se täytti väärennyksen tunnusmerkistön.
Hallinto-oikeuden asiassa oli ollut kyse lääninhallituksen päätöksestä, jonka perusteella B:lle oli myönnetty oikeus kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous ja väärennetyllä kokouspöytäkirjalla oli tarkoitettu osoittaa, että Y Oy:lla on hallitus. Kyseessä oli oikeudellisesti merkityksellinen asiakirja. Vaikka B ei ollut itse laatinut väärää asiakirjaa, hänen oli KKO:n mukaan täytynyt ymmärtää, että se oli väärennetty.
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa