Minilex - Lakipuhelin

Yhtiökokousasiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Yhtiökokous on osakeyhtiön tärkein päätöksentekoelin. Se on ainoa päätöksenteon muoto, jossa yhtiön omistajat saavat suoraan osallistua päätöksentekoon, sillä lähtökohtaisesti jokainen osakkeenomistaja on oikeutettu osallistumaan yhtiökokoukseen, käyttämään puhevaltaa siellä sekä äänestämään tehtävissä päätöksissä. On myös tärkeää turvata osakkeenomistajien tiedonsaanti kokousten sisällöstä ja kulusta. Tiedonsaannin turvaaminen on luonnollisesti tärkeää sellaiselle osakkeenomistajalle, joka ei ole esimerkiksi päässyt osallistumaan yhtiökokoukseen. Toisaalta myös läsnä olleet osakkeenomistajat voivat tarkastaa kokousasiakirjoista, että vastaako heidän mielestään kirjattu tapahtumainkulku todellisuutta. Kyse on siis pitkälti oikeusturvasta.

Osakkeenomistajan oikeuksien tosiasiallinen käyttäminen yhtiökokouksessa edellyttää sitä, että osakkeenomistajalla on oikeus saada riittävästi tietoa etukäteen yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Etukäteinen tiedonsaanti on merkityksellistä siksi, että se mahdollistaa aiheesta kiinnostuneen osakkeenomistajan perehtymään käsiteltävään aiheeseen jo ennen kokousta ja muodostamaan siitä mielipiteensä ja käsityksensä. Tämän turvaamiseksi osakeyhtiölaissa säädetään yhtiökokoukseen liittyvien asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä. Yhtiön hallituksen päätösehdotukset sekä yhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus mikäli yhtiökokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on pidettävä vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta osakkeenomistajien nähtävänä yhtiön pääkonttorissa taikka Internet-verkkosivuilla.

Tämän lisäksi asiakirjat on ilman viivytystä lähetettävä sellaiselle osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää. Luonnollisesti asiakirjojen lähettämisestä aiheutuvat kulut voidaan vaatia asiakirjoja pyytäneen osakkeenomistajan korvattavaksi. Kyseiset asiakirjat tulee niin ikään asettaa nähtäväksi yhtiökokouksessa, jolloin ainakin teoriassa myös sellaiset osakkeenomistajat, jotka eivät ole ehtineet aikaisemmin perehtyä asiakirjoihin voivat sen tehdä. Tietyissä tapauksissa on vastaavasti yhtiökokouksen päätettävänä olevan asian luonteesta riippuen pidettävä nähtävillä ja lähetettävä myös muita laissa erikseen määriteltyjä asiakirjoja. Esimerkiksi osakeyhtiön sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä osakkeenomistajalla on oikeus tutustua kyseisiä yritysjärjestelyjä koskeviin asiakirjoihin.

Toisin sanoen osakkeenomistajan tiedonsaantioikeuden tärkeimpiä ilmentymiä ovat juuri yhtiökokousasiakirjojen nähtävänä pitäminen ja lähettäminen. Käytäntö yhtiökokousasiakirjojen suhteen poikkeaa kuitenkin olennaisesti esimerkiksi hallituksen kokouksissa syntyvistä asiakirjoista. Niihin ei tavallisella osakkeenomistajalla ole samanlaista lähtökohtaista oikeutta kuin yhtiökokouksen asiakirjoihin. Tämä on myös loogista siinä mielessä, että hallituksen kokous ei ole avoin tavallisille osakkeenomistajille, jotka eivät kuulu hallitukseen, jolloin osakkeenomistajilla ei ole samalla tavalla edes tarvetta perehtyä asiakirjoihin.

Yhtiökokousasiakirjojen nähtävänä pitämisen ja lähettämisen voi siis tietyllä tavalla jaotella kahteen kategoriaan: yhtiökokousta edeltävään ja sen jälkeiseen oikeuteen. Osakkeenomistajalla on siis oikeus tutustua käsiteltäviin asiakirjoihin ennen kokousta voidakseen kokouksessa perustaa äänestyspäätöksensä oikeisiin tietoihin. Toisaalta tällä on myös kokouksen jälkeen mahdollisuus tutustua asiakirjoihin, mikä voikin olla tarpeen etenkin, mikäli osakkeenomistaja ei ole päässyt osallistumaan yhtiökokoukseen. Tarvittaessa saat lisätietoja soittamalla lakipuhelimeen, jossa puhelimeen vastaavat alan koulutetut asiantuntijat.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa