- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lahjuksen ottaminen on rangaistavaksi säädetty teko. Siihen voi syyllistyä valtion tai kunnan viranomainen virkatoimessaan. Sääntelyn piiriin kuuluvat myös julkisyhteisön työntekijät. Viranomaisilla on asemansa puolesta mahdollista käyttää pitkällekin menevää julkista valtaa, ja on katsottu, että julkisen vallan käyttö edellyttää myös erityistä valvontaa ja vastuuta. Valtion ja muiden julkisyhteisöjen erityinen mahdollisuus käyttää valtaa kansalaisia ja muita yhteisöjä kohtaan edellyttää vastapainokseen järjestelmää, joka turvaa vallankäytön lainmukaisuuden. Virkamiehen erityisasemaan kuuluukin muita laajempi vastuu työssä tehdyistä virheistä, niin sanottu virkavastuu.
Lahjuksen ottamiseen syyllistyy se virkamies, joka toiminnastaan palvelussuhteessa itselleen tai toiselle:
- pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi,
- ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa, taikka
- hyväksyy edellisessä kohdassa tarkoitetun lahjan tai edun tai lupauksen tai tarjouksen siitä.
Mikä on lahjusrikos?
Lahjusrikokset ilmentävät virkavelvollisuuden vastaista menettelyä. Valtion tai kunnan virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai viranomaiseen. Lahjuksen ottaminen edellyttää luonnollisesti lahjuksen antamista, joka on myös rangaistavaksi säädetty teko. Toisaalta, kielletyn lahjuksen ottamisen rikostunnusmerkistön täyttyminen ei aina edellytä sitä, että lahjuksen antamista koskeva rikos täyttyisi. Virkamiehille on asetettu ankarammat vaatimukset oman toimintansa arvioimiselle kuin ulkopuolisille.
Lahjuksen ottamista koskeva sääntely koskee virkamiestä, julkista luottamustehtävää hoitavaa henkilöä, julkista valtaa käyttävää henkilöä sekä julkisyhteisön työntekijää ja ulkomaista virkamiestä. Tekijän asema otetaan vakavuusarvioinnissa huomioon yhtenä tekijänä. Lahjuksen ottamisen rangaistavuus ei edellytä lahjuksen ottaneen virkamiehen tai julkisyhteisön työntekijän menettelevän tehtävässään virheellisesti lahjuksen vuoksi, esimerkiksi tekemällä väärän päätöksen lahjanantajan hyväksi. Riittävää on, että lahjominen liittyy lahjottavan toimintamahdollisuuksiin palvelussuhteessaan. Lahjan ottaminen on rangaistavaa, jos sen saaminen perustuu siihen, että asianomaisella virkamiehellä on mahdollisuus virkatehtävissään vaikuttaa antajaa koskeviin ratkaisuihin.
Toimintamahdollisuuksien ei tarvitse sisältää varsinaista päätösvaltaa, jotta kyse voisi olla rangaistavasta lahjuksen ottamisesta. Siten esimerkiksi esittelevä virkamies voi syyllistyä lahjuksen ottamiseen, vaikka varsinaisen päätöksen tekeekin eri asemassa oleva virkamies.
Tekotavat
Lahjuksen ottamisen tekotavat ovat pyytäminen, vastaanottaminen ja hyväksyminen. Pyytäessä aloite tulee virkamiehen suunnalta. Lähtökohta on, että virkamies ei saa toiminnastaan palvelussuhteessa pyytää minkäänlaista lahjaa eikä muutakaan oikeudetonta etua eikä muutoinkaan tehdä aloitetta edun saamiseksi. Oikeutettuna etuna voidaan mainita palkka ja päivärahat. Vastaanottaessaan lahjan tai muun edun virkamies on saanut edun itselleen tai toiselle toimitettavaksi. Vastaanottaminen tapahtuu, kun tavara fyysisesti luovutetaan tai virkamies osallistuu esimerkiksi lahjustarkoituksessa lahjoitettuun risteilyyn. Hyväksyminen ilmenee lahjansaajan suhtautumisena tarjottuun etuun, esimerkiksi siten, että saaja ryhtyy käyttämään lahjaa hyväkseen.
Edunsaajan ei välttämättä tarvitse olla itse palvelussuhteessa viranomaiseen, jotta lahjuksen ottamista koskeva rikos täyttyisi, vaikka tyypillisesti näin onkin. Etu voidaan osoittaa kenelle tai mille tahansa muullekin taholle. Edun vastaanottajina voivat olla esimerkiksi virkamiehen sukulaiset tai ystävät. Edellytyksenä on, että lahjan antamisella on yhteys henkilön palvelussuhteeseen ja sillä vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa.
Edun arvo ja laatu
Edun arvolla tai laadulla ei ole ratkaisevaa merkitystä sen oikeudetonta luonnetta arvioitaessa. Edulla ei välttämättä tarvitse olla taloudellista arvoa, joten esimerkiksi arvonimen myöntäminen voidaan katsoa lahjuksen täyttäväksi eduksi. Edun arvoa on lähtökohtaisesti arvioitava sen saajan näkökulmasta. Jos etu vaikuttaa tai sillä pyritään vaikuttamaan toimintaan palvelussuhteessa, vähäisenkin edun vastanottaminen tai hyväksyminen on rangaistavaa. Ratkaisevaa on, että etuus sellainen, että sen voidaan katsoa olevan omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan.
Tahallisuus ja rangaistusseuraamukset
Lahjuksen ottamisesta rangaistaan vain tahallisena tekona. Tämä edellyttää tietoisuutta siitä, että etuus on yhteydessä vastaanottajan toimintaan palvelussuhteessa. Rikoksen tekijän on täytynyt ymmärtää, että menettelyllä pyritään vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa tai että etu on omiaan vaikuttamaan siihen.
Lahjuksen ottamisesta voidaan tuomita siihen syyllistynyt henkilö sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Lisäksi virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Viraltapano ei ole siten automaattinen seuraus kuin vakavimmissa rikoksissa, vaan tuomioistuimella on harkintavaltaa rangaistusseuraamuksen suhteen. Eri asia on se, että henkilö voidaan irtisanoa työ- tai virkasuhteesta hallinnollista tietä.
Jos teko on lievä, virkamiehellä voidaan antaa myös varoitus.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Viranomaiseen palvelussuhteessa olevan tulee olla tarkkana saadessaan ylimääräisiä etuuksia
- Erityisillä virkarikoksia koskevalla sääntelyllä pyritään turvaamaan julkisen vallan käyttäjien luotettavuus ja puolueettomuus
Varoitukset
- Lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa ja kansanedustajana säädetään erikseen
- Etuuden arvolla tai luonteella ei ole merkitystä: vähäarvoinenkin etuus voi täyttää rangaistavan lahjuksen ottamisen tunnusmerkistön
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa