- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Identiteettivarkaudessa on kyse siitä, että henkilö oikeudettomasti esiintyy toisena henkilönä erehdyttääkseen kolmatta osapuolta. Rikoksen tekijä erehdyttää tarkoituksellisesti kolmatta osapuolta käyttämällä jonkun muun henkilön henkilötietoja, tunnistautumistietoja tai muuta vastaavaa toisen henkilön yksilöivää tietoa. Identiteettivarkausrikos täyttyy esimerkiksi esiintymällä toisena henkilönä Facebookissa tarkoituksenaan erehdyttää muita henkilöitä.
Identiteettivarkaudesta on tuomittava se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.
Identiteettivarkaudessa käytetään oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa siten, että kolmas osapuoli voi erehtyä luulemaan tiedon käyttäjää siksi henkilöksi, jota tieto koskee. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia tietoja, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Tunnistamistieto voi olla esimerkiksi IP-osoite. Säännös kattaa kaikki tiedot, joiden vuoksi kolmas osapuoli voi erehtyä luulemaan tiedon käyttäjää siksi henkilöksi, jota tieto koskee. Mitkä tahansa irralliset tiedot eivät kuitenkaan tule kyseeseen, vaan oleellista on, että tiedot ovat tunnistamiseen liittyviä tai kytkeytyviä ja mahdollistavat henkilön tunnistamisen ja siten erehtymisen. Merkitystä on siis myös sillä, missä yhteydessä tietoa käytetään.
Tekijän tarkoituksena on oltava kolmannen osapuolen erehdyttäminen. Kolmas osapuoli voi olla luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai tietojärjestelmä. Rikos ei täyty, jos toisen tietojen käyttö on niin vähäistä tai koskee kokonaisuudessa niin irrallista seikkaa tai on muuten sellaista, ettei erehtymisen vaaraa tosiasiassa ole. Esimerkiksi puhdas satiiri ei täytä identiteettivarkauden tunnusmerkistöä, jos se on selkeästi tunnistettavissa sellaiseksi. Teko ei myöskään täyty, jos erehdyttämistarkoitus puuttuu tai tarkoituksena on esittää anonyymi kommentti. Olennaista on siten se, että kolmatta on tarkoitus erehdyttää luulemaan tietojen käyttäjää tietyksi toiseksi tai toisiksi henkilöiksi.
Jotta teko olisi rangaistava identiteettivarkautena, tulee sen aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee. Taloudellinen haitta voi syntyä esimerkiksi selvittelykuluina. Vähäistä suurempaa -kriteeri ei koske taloudellista haittaa, vaan ainoastaan muuta rikoksen johdosta aiheutuvaa haittaa. Muuta haittaa voi syntyä esimerkiksi, jos asian selvittäminen ja oikaiseminen vaatii paljon vaivannäköä. Aina oikaiseminen ei täysin onnistukaan: internetiin luodun valeprofiilin tai tietojen poistaminen voi olla suhteettoman vaikeaa tai mahdotonta.
Toisen identiteetin käyttäminen voi olla rangaistavaa myös toisena tekona. Kyse voi olla esimerkiksi petoksesta, väärennöksestä, kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Identiteettivarkaus voi usein tapahtua jonkin muun vakavamman rikoksen, kuten petoksen yhteydessä.
Identiteettivarkaus on asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä ei voi nostaa asiassa syytettä ilman asianomistajan syyttämispyyntöä. Syyttämispyynnön voi tehdä rikosilmoituksen yhteydessä tai esitutkinnassa kuulustelevalle viranomaiselle. Rikoksesta epäillylle on vaadittava asiassa rangaistusta. Kun syyttämispyyntö on tehty, syyttäjä tekee syyteharkinnan ja päättää syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä. Mikäli syyttäjä ei nosta syytettä, voi rikoksen asianomistaja itse ajaa syytettä tuomioistuimessa.
Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Mikäli teko täyttää samalla myös muun rikoksen tunnusmerkistön, tuomitaan rikoksentekijä myös tästä toisesta rikoksesta.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.