Minilex - Lakipuhelin

Myyjän oikeus valita asiakkaansa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus valita asiakkaansa ja tietyissä tilanteissa myös estää asiakkaan pääsy liiketiloihin. Oikeutta ei kuitenkaan saa käyttää mielivaltaisesti tai syrjivästi. Sisäänpääsyn epäämiselle on oltava hyväksyttävä peruste.

Yhdenvertaisuuslaki koskee myös yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat tavaroita tai palveluita yleisölle (yhdenvertaisuuslain 2 ja 8 §). Asiakkaan kohtelussa on olennaista, perustuuko sisäänpääsyn epääminen hänen käyttäytymiseensä tai muuhun hyväksyttävään syyhyn vai laissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen.

Asiakasta ei saa syrjiä esimerkiksi alkuperän, kansalaisuuden, iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Syrjintäkielto koskee myös muita henkilöön liittyviä syitä (yhdenvertaisuuslain 8 §). Jos et ole varma, onko asiakkaan kohtelu sallittua, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä säädetään erikseen naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (yhdenvertaisuuslain 3 §).
 

Porttikielto ja pääsyn estäminen

Vaikka laki ei tunne käsitettä "porttikielto", asiakkaan pääsy liiketiloihin voidaan tietyissä tilanteissa estää myös määräajaksi. Pääsykieltoa ei kuitenkaan saa määrätä automaattisesti tai mielivaltaisesti, vaan sen perusteet on arvioitava tapauskohtaisesti.

Sisäänpääsyn epäämisen on perustuttava hyväksyttävään syyhyn, kuten asiakkaan aiempaan uhkaavaan, häiritsevään tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Kieltoa ei saa perustaa asiakkaan alkuperään, vammaisuuteen tai muuhun laissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen.

Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää henkilön pääsy toimialueelleen, jos tämän aiemman käyttäytymisen perusteella on syytä epäillä järjestyksen tai turvallisuuden vaarantuvan. Pääsy voidaan estää myös silloin, kun henkilö ei täytä tilaisuuden järjestäjän tai alueen haltijan asettamia pääsyehtoja (yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 41 §).

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Järjestyksenvalvojia voidaan asettaa vain laissa säädettyihin kohteisiin, kuten yleisötilaisuuksiin, yksityistilaisuuksiin sekä majoitus- ja ravitsemisliikkeisiin (yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 26 §). Kauppakeskukseen poliisin luvalla asetetulla järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole samanlaista oikeutta estää henkilön sisäänpääsyä (yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 41 §:n 2 momentti).

Tavallisessa myymälässä toimii yleensä vartija eikä järjestyksenvalvoja. Vartijalla on oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle tai poistaa hänet sieltä, jos henkilön uhkausten tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan todennäköisin perustein epäillä hänen syyllistyvän alueella omaisuuteen, toimeksiantajaan tai tämän henkilökuntaan kohdistuvaan rikokseen. Vartija voi estää pääsyn tai poistaa henkilön myös silloin, kun on ilmeistä, ettei tällä ole toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella oikeutta oleskella alueella (yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 15 §).

Myyjä ja sen henkilökunta voivat lisäksi kieltäytyä palvelemasta ja pyytää asiakasta poistumaan.

Kaikki nämä oikeudet koskevat järjestystä ja turvallisuutta. Ne eivät anna oikeutta syrjiä.
 

Milloin erilainen kohtelu on sallittua

Syrjintä on välitöntä, kun asiakasta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn vuoksi huonommin kuin muita vertailukelpoisessa tilanteessa (yhdenvertaisuuslain 10 §). Syrjintä voi olla myös välillistä. Silloin näennäisesti kaikille sama sääntö saattaa jonkun ryhmän muita huonompaan asemaan, eikä säännöllä ole hyväksyttävää tavoitetta tai keinot eivät ole asianmukaisia ja tarpeellisia (yhdenvertaisuuslain 13 §). Esimerkiksi pukeutumissääntö tai ikäraja ei saa olla keino sulkea pois tiettyä ryhmää.

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos sillä on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot ovat oikeasuhtaisia (yhdenvertaisuuslain 11 §). Tätä perustetta ei voi käyttää, kun erilainen kohtelu perustuu etniseen alkuperään. Etniseen alkuperään perustuvaa pääsyn epäämistä ei siis voi perustella liikkeen omalla toiminta-ajatuksella.

Vammaisen asiakkaan kohdalla tavaroiden ja palvelujen tarjoajan on tehtävä kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa (yhdenvertaisuuslain 15 §). Kohtuullisuutta arvioidaan vammaisen ihmisen tarpeiden sekä yrityksen koon, talouden ja mukautusten kustannusten perusteella.

Yhdenvertaisuuslaki ei koske yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa (yhdenvertaisuuslain 2 §). Kun yksityishenkilö myy käytetyn tavaran tutulleen, hän saa yleensä itse valita, kenelle myy.
 

Mitä syrjinnästä seuraa

Syrjitty voi vaatia hyvitystä siltä yritykseltä, joka on syrjinyt häntä. Vaatimus tehdään käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa syrjivästä menettelystä (yhdenvertaisuuslain 23 ja 26 §). Määräaika keskeytyy, kun asia tulee vireille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa tai kun yhdenvertaisuusvaltuutettu johtaa sovintomenettelyä. Hyvityksen määrä suhteutetaan teon vakavuuteen eli rikkomuksen laatuun, laajuuteen ja kestoon (yhdenvertaisuuslain 24 §). Hyvitys ei estä vaatimasta lisäksi vahingonkorvausta. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko hyvitysvaatimus aiheellinen.

Jos asiakas esittää selvitystä, jonka perusteella syrjintää voidaan olettaa, yrityksen on näytettävä, ettei kieltoa rikottu (yhdenvertaisuuslain 28 §). Tämän vuoksi myyjän on hyvä pystyä kertomaan, mihin asiakkaan käytökseen epääminen perustui. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi kieltää yritystä jatkamasta syrjintää, asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon ja suosittaa hyvityksen maksamista (yhdenvertaisuuslain 20 ja 21 §). Syrjinnästä voidaan lisäksi tuomita rangaistus rikoslain mukaan (yhdenvertaisuuslain 3 §).
 

Kaksi esimerkkiä

Esimerkki 1: Asiakas on edellisellä viikolla uhkaillut kassaa. Kauppa voi kieltää häneltä pääsyn, koska syy on hänen oma käytöksensä. Kielto kirjataan päivämäärineen ja perusteineen.

Esimerkki 2: Liike ilmoittaa, ettei se palvele tietystä maasta tulevia asiakkaita, koska "heistä on ollut ongelmia". Peruste on asiakkaan alkuperä eikä hänen oma käytöksensä. Menettely on syrjintää, ja asiakas voi vaatia hyvitystä.

 

Mitä myyjän kannattaa tehdä

Kirjaa epäämisen syy ja tapahtumat heti. Sovella samoja sääntöjä kaikkiin asiakkaisiin. Jos käytät vartijoita tai järjestyksenvalvojia, anna heille selvät ohjeet pääsyn ehdoista. Jos asiakas vaatii hyvitystä, juristi käy kirjaukset ja muun näytön läpi, arvioi, riittävätkö ne kumoamaan syrjintäolettaman, ja voi neuvotella sovinnon ennen kuin asia etenee lautakuntaan tai käräjäoikeuteen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa