Minilex - Lakipuhelin

Hyvityssakko työrauhavelvollisuuden rikkojalle

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Hyvityssakko on erityinen korvaus, joka voidaan tuomita eräänlaisena rangaistuksena sille työehtosopimuksen osapuolelle, joka rikkoo työrauhavelvollisuutta. Hyvityssakko voidaan määrätä maksettavaksi myös siinä tilanteessa, jos työehtosopimuksen osapuoli rikkoo velvollisuuden valvoa yhdistysten jäsenten osalta työehtosopimuksen noudattamista. Hyvityssakko voidaankin siten määrätä sekä aktiivisen että passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi vahingonkorvauksen sijasta ja se on sidottu euromääräiseen ylärajaan. Jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu, hyvityssakko tuomitaan vahingon kärsineen hyväksi, mikäli omaisuusvahinkoa on syntynyt. Jos vahinkoa ei ole syntynyt tai sitä ei ole vaadittu korvattavaksi, hyvityssakko tuomitaan sen hyväksi, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakko voidaan määrätä erikseen jokaisesta erillisestä kielletystä työtaistelutoimenpiteestä. Hyvityssakon suuruus määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan, kuinka suuri vahinko siitä on aiheutunut, eli hyvityssakko on sitä suurempi, mitä enemmän vahinkoa on aiheutettu. Lisäksi hyvityssakon suuruutta arvioitaessa tulee huomioida työtaistelutoimenpiteen suorittaneen osapuolen syyllisyyden määrä, johon puolestaan vaikuttavat muun muassa rikkomuksen törkeys, laajuus ja kestoaika. Työtuomioistuin on velvollinen selvittämään kaikki tapaukseen vaikuttavat tekijät.

Tuomittavan sakon määrää arvioitaessa vahingon suuruus on yleensä ymmärretty taloudellisten menetysten yhteismääränä, joka on seurannut työtaistelusta. Kyse voi olla esimerkiksi myynnin menetyksestä. Kuitenkin, kolmansille osapuolille aiheutuneet menetykset jäävät vahingon suuruus arvioinnin ulkopuolelle. Työtaistelun aikana saavutettujen säästöjen ja tapahtuneiden menetysten erotus on perinteisesti katsottu aiheutuneiden haittojen määräksi, joka tulisi rikotulle osapuolelle korvata täysimääräisesti.

Kun arvioidaan syyllisyyden määrää, selvitetään aluksi työtaistelun laatu. Kyse voi olla esimerkiksi uhkauksesta tai totaalisesta lakosta. Lisäksi syyllisyyden määrää arvioitaessa otetaan huomioon työtaistelun toistaminen, eli ketjuttaminen. Tämä voi toimia koventamisperusteena, eli tässä tapauksessa lisätä syyllisyyden määrää.

Toisen osapuolen myötävaikutuksella voi lisäksi olla merkitystä määrättävän hyvityssakon määrään. Voidaan olettaa, että vahingonkärsijällä on velvoite pyrkiä rajoittamaan vahingosta aiheutuvia seurauksia. Jollei vahingonkärsijä ryhdy toimiin joilla hän pyrkisi rajoittamaan vahinkoa, voidaan hyvityssakkoa kohtuullistaa.

Laissa on määritelty hyvityssakon enimmäismäärä. Työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai työntekijä, joka tietoisesti rikkoo, tai jonka olisi perustellusti tullut tietää rikkovansa työehtosopimuksen sisältämiä määräyksiä, voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa, joka enimmäismäärä työnantajalle on 23 500 euroa ja työntekijälle 230 euroa.

Jossain tilanteissa hyvityssakko voidaan jättää määräämättä. Hyvityssakon määräämättä jääminen voikin toteutua silloin, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Hyvityssakon määräämättä jättäminen voi olla kohtuullista esimerkiksi silloin, jos työtaistelutoimenpiteen on käynnistänyt työehtosopimuksen sopijapuolen lainvastainen käyttäytyminen, johon työtaistelutoimenpiteellä on ollut tarkoitus puuttua.

Lisätietoja hyvityssakon määräämisestä voit kysyä kokeneilta juristeiltamme.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa