- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työriitalaki sisältää säädökset työelämän osapuolten välisten eturiitojen sovittelusta, mutta kyseistä lakia ei sovelleta työehto- tai virkaehtosopimusta koskevaan riita-asiaan, jonka ratkaisusta vastaa työtuomioistuin tai välimiesoikeus. Työtuomioistuin käsittelee työehto- ja virkasopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Työoikeudellista työrauhavelvoitetta rikkovat työtaistelut rajataan siten työriitalain soveltamisalan ulkopuolelle. Tulee kuitenkin huomata, ettei työriitalain säännöksiä sovelleta työtaistelutoimenpiteisiin, jotka on toimeenpantu työ- tai virkasopimuksen voimassaoloaikana. Näiden lainmukaisuus arvioidaan työehtosopimuslain ja virkasopimuslain mukaan. Pääosin työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuuden avulla ratkaistaan työtaistelutoimenpiteiden laillisuus kollektiivisopimuskaudella.
Työoikeudessa työelämään kohdistuvat riidat jaetaan kahteen ryhmään: intressiriistoihin ja oikeusriitoihin. Intressiriidat ovat tyypillisimmin työnantajan ja työntekijän välinen kiista työstä maksettavasta palkasta. Toinen hyvin tyypillinen riidan aihe on työpaikan olosuhteet tai uusien työntekijöiden rekrytointi. Intressiriita ratkaistaan sovittelulla eli riita tuodaan valtiollisen sovittelujärjestelmän soviteltavaksi. Jos sovittelu ei onnistu, kiista ratkaistaan työtaistelulla tai konflikti jää avoimeksi. Oikeusriidat ovat erimielisyyksiä osapulia sitovan yleisen normin (tavanomaisesti työehtosopimuksen) soveltamisesta tai tulkinnasta. Oikeusriidat ratkaistaan lähtökohtaisestä lainkäyttöpäätöksellä, eli ne siis tuodaan valtiollisen lainkäytön piiriin, tyypillisimmin työtuomioistuimeen tai yleiseen alioikeuteen. Ainoastaan sellaisia riitoja jotka voidaan ohjata viralliseen työriitojen sovitteluun, eli kollektiivisia intressiriitoja, kutsutaan työriidoiksi. Työriitojen käsittelyä varten on erillinen työriitojen sovittelujärjestelmä. Työriitasovitteluissa neuvottelukumppaneita avustavat valtakunnansovittelija ja sovittelijat.
Yksityinen sovittelu
Tälläkin alueella työmarkkinoiden toimijat ovat käyttäneet sopimusvapauttaan eli tehneet sopimuksia tulevien riitojen varalta. Yksityistä sovittelua voidaan kutsua myös neuvottelumenettelyksi. Kyse on järjestöneuvottelusta ja -sovittelusta, jotka ovat työmarkkinajärjestöjen välisiä institutionaalisia järjestelyjä, joihin on yhdistetty piirteitä neuvottelusta ja sovittelusta. Kyseiset järjestelyt toimivat vaihtoehtona valtiollisen työriitojen sovittelulle ja niitä voidaan kutsua myös sisäiseksi konfliktinhallinnaksi. Työtuomioistuin ei ryhdy käsittelemään työehtosopimusta koskevaa riitaa, elleivät osapuolet ole ensin keskenään neuvotelleet, joten järjestöneuvottelu voidaan nähdä lähes käsittelyn etenemisen edellytyksenä.
Neuvottelumenettely on yleensä sovittu kaksiportaiseksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ensin sovintoa tulisi hakea paikallisen tason neuvottelujen myötä. Paikallisen tason neuvottelut voidaan käydä yksittäisen työntekijän tai luottamusmiehen ja työnantajan välillä.
Toiseksi ratkaisua on mahdollista hakea myös liittotason neuvottelujen avulla. Jos liittotason neuvottelutkaan eivät tuo ratkaisua riitaisaan asiaan, on asiasta mahdollista nostaa kanne työtuomioistuimessa. Työehtosopimuksen neuvottelumenettelyä koskevat määräykset eivät kuitenkaan koske järjestäytymättömiä työnantajia, vaan tällaiset ehdot koskevat ainoastaan työehtosopimuksiin sidottuja työnantajia. Yksityinen sovittelu ei vapauta riitaosapuolia lakisääteisestä sovitteluvelvollisuudesta, vaan riitaosapuolet joutuvat kuitenkin käymään läpi viranomaissovittelun.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Soviteltavat riidat voivat olla joko intressi- tai oikeusriitoja.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa