Minilex - Lakipuhelin

Tuomioistuimen päätösvaltaisuus - KKO:2015:78


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

  • Tuomioistuimen päätösvaltaisuus
    Oikeudenkäyntimenettely
    Oikeudenkäynnin edellytys
    Jutun palauttaminen
    Osittainen lainvoima

Ratkaisussa KKO:2015:78 käsiteltiin tuomioistuimen päätösvaltaisuutta. Asiassa käräjätuomari oli yksin puheenjohtajana ensin käsitellyt ja myöhemmin ratkaissut rikosasian, joka koski muiden rikosten ohella lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Kokoonpano ratkaisussa ei ollut lain mukaan päätösvaltainen eikä virhe korjaantunut sitä käsiteltäessä hovioikeudessa päätösvaltaisessa kokoonpanossa. KKO palautti tämän vuoksi päätöksellään asian käräjäoikeuteen ratkaistavaksi uudelleen.

KKO:ssa käsiteltiin asian ratkaisseen käräjäoikeuden kokoonpanon päätösvaltaisuutta. Tätä ei oltu tutkittu asian hovioikeuskäsittelyssä. Oikeudenkäymiskaaren mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Lisäksi käräjäoikeus on päätösvaltainen yksin puheenjohtajan muodostamassa kokoonpanossa, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ole syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta, tai syytteessä tarkoitettu yksittäinen rikos on jokin oikeudenkäymiskaaren lainkohdassa luetelluista rikoksista. Enimmäisrangaistus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä oli asiassa käsitellyn tekohetken voimassa olevan lain mukaan neljä vuotta vankeutta.

KKO:n laintulkinnan mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä oli säädetty ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta eikä se ollut mikään oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 1 momenttiin kirjattu rikos, jossa käräjäoikeus olisi päätösvaltainen yksin puheenjohtajan muodostamassa kokoonpanossa. Siten KKO:n mukaan käräjäoikeuden kokoonpano ei ollut päätösvaltainen asiassa.

KKO myös arvioi päätösvaltaisuuden puutteen korjauskelpoisuutta hovioikeuskäsittelyssä, kun hovioikeuskäsittely on ollut lainmukainen. Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on ehdoton oikeudenkäynnin edellytys. KKO:n mukaan kansallisen oikeuskäytännön mukaisesti käräjäoikeuden päätösvaltaisuutta rasittanut virhe vakiintuneesti aiheuttaa asian palauttamisen takaisin käräjäoikeuteen. KKO totesi myös, että käräjäoikeudessa tapahtuva käsittely on usein rikosasiassa sen ainoa täysmittainen tuomioistuinkäsittely. Tästä seuraa, että käräjäoikeuden tulee noudattaa huolellisesti asian kokoonpanoa koskevaa sääntelyä, mikä vaikuttaa myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseen. Kokoonpanon virhettä ei siten korjaa hovioikeudessa tehty käsittely lain mukaisessa kokoonpanossa.

KKO päätti palauttaa asian kokonaan uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeuteen, koska A:ta vastaan esitetyn syytteet perustuivat samana iltana tapahtuneisiin toisiaan seuranneihin tekoihin ja kaikki syytteet koskivat A:ta. Syytteet olivat siten läheisesti kytköksissä toisiinsa eikä niiden erillinen käsittely olisi ollut siten perustelua. Palauttamista koskevaa erillistä lainsäädäntöä ei ole, joten KKO sovelsi oikeuskäytäntöä, jonka mukaan palauttamista arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Analogia tulkintaa voidaan myös käyttää johtamaan syytteiden yhdessä käsittelemistä koskevasta lainsäädännöstä. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan saman vastaajan tekemiä eri rikoksia koskevat syytteet käsitellään yhdessä, jollei niiden erikseen käsittelemistä pidetä soveliaampana. Lisäksi saman lain mukaan samaa vastaajaa koskevat syytteet voidaan kuitenkin ratkaista erikseen vain, jos se on asian käsittelyn kannalta perusteltua. Tämä tukee myös KKO:n kantaa asian palauttamisesta.

 

Selaa lakitietoa