» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse sopimussuhteeseen perustuvan vastuun vanhentumisesta ja vahingonkorvauksista toimeksiantosopimuksen virheellisyyden perusteella. Tapauksessa A:n isä myi omistamansa kiinteistöt A:lle ja hänen veljelleen. A antoi yhdessä veljensä ja vanhempiensa kanssa pankille toimeksiannon kauppakirjan laatimisesta. Tarkoitus oli rajata ostajien aviopuolisoiden avio-oikeus pois luovutetusta omaisuudesta. Pankki toteutti toimeksiannon ja laati kauppakirjan ehdolla, ettei aviopuolisoilla ollut avio-oikeutta omaisuuteen. A erosi myöhemmin puolisostaan ja pesänjakaja toimitti heidän välillään osituksen yli 15 vuotta toimeksiannon jälkeen. Pesänjakaja katsoi avio-oikeuden pois sulkevan ehdon olevan mitätön ja velvoitti A:n maksamaan entiselle puolisolleen 30 940 markkaa tasinkoa. Pätevän ehdon myötä A olisi tapauksessa saanut puolisoltaan tasinkona 4 250 markkaa. A vaati pankilta aiheutuneesta vahingosta yhteensä 77 430,50 markkaa huolimattoman menettelyn perusteella. Pankin mielestä A:n kanne oli vanhentunut.
Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen vanhentuneen. Käräjäoikeus katsoi, että sopimukseen perustuva vastuu vanheni 10 vuodessa sopimuksen päättämishetkestä eikä vahingon ilmenemisestä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Korkein oikeus ei puolestaan muuttanut hovioikeuden ratkaisua.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että pääsääntöisesti sopimusperusteisen velvoitteen vanhentuminen alkaa velvoitteen syntymisestä. Tapauksessa vanhentuminen alkoi käräjäoikeuden ratkaisun mukaisesti toimeksiantosopimuksen tekemisestä ja vaatimus esitettiin yli kymmenen vuotta tämän jälkeen. Korvaussaatava oli siten vanhentunut.
Korkeimman oikeuden ratkaisu ei syntynyt kuitenkaan täysin yksimielisesti. Enemmistön kanssa eri mieltä ollut jäsen olisi kumonnut alempien tuomioistuinten ratkaisut ja palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Hänen mielestä pankin kaltaisen oikeudellisia palveluita tarjoavan toimeksiantojen suorittamiseen tulisi voida lähtökohtaisesti luottaa. A ei voinut tietää toimeksiannon virheestä ennen vahingon syntymistä, joten vanhentumisen alkamisen katsominen toimeksiantosopimuksen tekemisestä johti kyseisessä tapauksessa kohtuuttomuuteen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa