» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse leskelle maksettavista korvauksista lääkärin aiheutettua virassaan hänen puolisonsa kuoleman, ja tähän liittyvästä eduntasoituksesta eli rikastumiskiellosta. Tapauksessa vastaava anestesialääkäri suoritti leikkauksen A:n puolisolle B:lle. Samana päivänä anestesian ja lihasjännitystä poistavan aineen aiheuttaman herkistymisreaktion seurauksena B kuoli. B:llä oli kuollessaan puolisonsa kanssa 4-vuotias lapsi. Virallinen syyttäjä vaati lääkärin tuomitsemista rangaistukseen hänen huolimattomuudesta ja varomattomuudesta aiheutuneesta B:n kuolemasta. A yhtyi syyttäjän syytteeseen ja vaati keskussairaalaliiton velvoittamista lääkärin työnantajana vastuuseen. A vaati korvauksia B:n kuolemasta aiheutuneista kohonneista kodinhoito- ja ylläpitokustannuksista 1 000 markkaa kuukaudessa heidän lapsensa 18 vuoden ikään asti.
Raastuvanoikeus hylkäsi syytteen ja vahingonkorvausvaatimukset katsoen, ettei lääkäri ollut laiminlyönyt tarpeellisen varovaisuuden ja huolellisuuden noudattamista leikkausta suorittaessaan. Hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden ratkaisun ja tuomitsi lääkärin rangaistukseen virassaan tehdystä kuolemantuottamuksesta. Lisäksi hovioikeus velvoitti keskussairaalaliiton maksamaan A:lle korvaukseksi B:n kuolemasta aiheutuneista kohonneista kodinhoito- ja perheen ylläpitokustannuksista A:n vaatimat 1 000 markkaa kuukaudessa. Maksut velvoitettiin suorittamaan, kunnes A:n ja B:n lapsi täyttää 18 vuotta. Hovioikeus katsoi, että lääkäri oli aiheuttanut virassaan varomattomuudellaan B:n kuoleman.
Korkeimmassa oikeudessa tapaus koski ainoastaan keskussairaalaliitolle velvoitettuja vahingonkorvausvaatimuksia. Korkein oikeus muutti hovioikeuden ratkaisua ja alensi keskussairaalaliitolle velvoitettujen korvausten määrän 500 markkaan kuukaudessa. Lisäksi maksut velvoitettiin suorittamaan vain siihen asti, kunnes lapsi täyttää 12 vuotta.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa huomioiden lapsen iän, että kodinhoito- ja perheen ylläpitokustannukset olivat kohonneet B:n kuoleman vuoksi ja keskussairaalaliitto oli velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneen vahingon. Korkein oikeus kuitenkin katsoi kustannuksien vähenevät lapsen kasvaessa, ja lapselle tulevat noin 1 500 markan suuruiset perhe-eläkkeet tuli ottaa huomioon. Eduntasoituksen mukaisesti tapauksessa vahingonkorvauksen määrästä vähennettiin samasta vahingosta korvauksen saajalle muualta saatu korvaus.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa