» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli lauseke, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön osakkaat ovat oikeutettuja lunastamaan osakkeen, jos osake kaupan, vaihdon tai lahjan kautta siirtyy muulle kuin yhtiön osakkaalle. A oli myynyt yhtiön huoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita pojalleen B:lle ja tämän vaimolle C:lle, jotka eivät olleet yhtiön osakkeenomistajia. A:lla, B:llä ja C:llä oli tämän jälkeen kolmas murto-osa osakkeista. Yhtiön osakkeenomistaja D oli määräajassa esittänyt lunastusvaatimuksen kaikkien huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden lunastamiseksi.
Käräjäoikeus katsoi, että D:n lunastus oikeus koski ainoastaan B:n ja C:n osakkeita eli 2/3 huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista ja julisti lunastusvaatimuksen pätemättömäksi A:n omistaman 1/3 osalta. Hovioikeus julisti, että D:llä oli oikeus lunastaa C:n osuus osakkeista. Hovioikeus julisti pätemättömäksi A:n osakkeiden osuuden lisäksi myös B:n osuuden. Hovioikeus tulkitsi yhtiöjärjestystä siten, että sillä ei ole ollut tarkoitus poissulkea asunto-osakeyhtiölain määräystä siitä, että lunastusoikeus ei koske osakkeen vastaanotavaa perintökaaren mukaista sukulaista.
Korkein oikeus tuli siihen päätökseen, ettei D:llä ole oikeutta lunastaa osakeryhmää eikä mitään murto-osaa siitä ja lunastusvaatimus on kokonaisuudessaan julistettaa pätemättömäksi ja hovioikeuden päätöstä muutetaan tältä osin. Oikeuskäytännössä syntyneen periaatteen mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, jonka hajoittaminen ja murto-osan lunastaminen johtaisi odottamattomaan ja epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta ei ole perusteltua tulkita niin, että se johtaisi murto-osan lunastamiseen ja koska A:n osuus ei kuulu lunastuksen alle, ei myöskään 2/3 voida lunastaa D:n toimesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa