Minilex - Lakipuhelin

Valtuutetun vahingonkorvausvastuu


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Valtuutetun vahingonkorvausvastuu jakautuu vastuuseen valtuuttajaksi nimetylle henkilölle eli päämiehelle ja toisaalta sopimusosapuolelle, jonka kanssa valtuutettu on tehnyt sopimuksen päämieheksi nimetyn puolesta.

 

Valtuutetulla on vahingonkorvausvastuu sopimusosapuolelle, jos valtuutetun tekemä sopimus ei sido valtuuttajaksi nimettyä henkilöä, päämiestä. Vastuu vahingosta syntyy, jos valtuutettu ei pysty osoittamaan, että hän toimi valtuutuksen perusteella ja sen rajoitusten mukaisesti. Tilanne on nimeltään valtuutetun kelpoisuuden ylitys.

 

Valtuutettu ei kuitenkaan joudu vahingonkorvausvastuuseen, jos sopimuksen toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutusta ei ollut sopimuksentekotilanteessa tai kelpoisuuden rajat ylitettiin. Valtuutettu ei myöskään joudu vastaamaan vahingoista sopimuksen perusteella, jos valtuutus oli jostakin erityisestä hänelle tuntemattomasta syystä pätemätön. Tämä edellyttää myös, että sopimuksen toinen osapuoli ei voinut kohtuudella olettaa valtuutetun tienneen tästä pätemättömyydestä.

 

Valtuutettu voi joutua vahingonkorvausvastuuseen myös valtuuttajalle aiheuttamistaan vahingoista. Tällainen tilanne voi esimerkiksi syntyä, jos valtuutettu ei noudata valtuuttajan antamia ohjeita tai jättää tekemättä valtuuttajan kannalta tärkeän sopimuksen. Valtuutettu vastaa valtuuttajalle sen perusteella, mitä he ovat keskenään sopineet valtuutuksesta, toisin sanoen valtuutetun täytyy toimia annetun toimivallan rajoissa.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »