Minilex - Lakipuhelin

Muut kuin suunnitelman mukaiset poistot tilinpäätöksessä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Lähtökohtaisesti kirjanpitovelvollisen tulee toteuttaa suunnitelman mukaiset poistot johdonmukaisesti alkuperäistä poistosuunnitelmaa noudattaen. Poistoilla tarkoitetaan tilikaudelle kohdistettua osaa useamman tilikauden ajan tuloa tuottavasta hankinnasta. Tällaisia hankintoja ovat esimerkiksi tuotantorakennukset ja tuotantolaitteet ja vaikkapa sorakuopat. Kuitenkin kyseessä ovat aina luonteeltaan investointia muistuttavat arvokkaat hankinnat. Esimerkiksi vähäarvoisista toimistotarvikkeista ei tehdä poistoja, vaikka ne kestäisivätkin käytössä useamman tilikauden ajan. Ajatus on siinä, että jos kirjanpitovelvollinen vähentäisi vaikkapa kalliin rakennuksen verotuksessaan yrityksensä kyseisen tilikauden tuotoista kokonaisuudessaan, muodostuisi yrityksen tulos helposti negatiiviseksi. Toisaalta kirjanpidon periaatteisiin kuuluu myös ajatus siitä, että jokainen tulo ja meno kohdistetaan sille tilikaudelle, jonka aikana se tuottaa yritykselle tuottoa tai kuluja.

Kun yritys hankkii itselleen uuden tuotantovälineen, jota on tarkoitus hyödyntää tuotannossa useana tilikautena, tulee yrityksen ensimmäisenä laatia niin sanottu poistosuunnitelma. Poistosuunnitelmaan yritys kirjaa suunnitelman niistä periaatteista, joiden mukaan se kohdistaa tehdystä hankinnasta aina sopivan summan kullekin tilikaudelle. Jäljelle jäävä määrä aktiovidaan taseeseen. Poistot voidaan tehdä yksinkertaisimmin niin sanottuina tasapoistoina. Tasapoistolla tarkoitetaan sitä, että hankitun hyödykkeen hinta ja muut kulut jaetaan tasan niille vuosille, joina hyödykkeen oletetaan tuovan tuottoa yritykselle. Toisaalta voidaan myös käyttää menojäännöspoistoja, joissa hyödykkeen hankintakustannuksista vähennetään poistona ensimmäisenä tlikautena esimerkiksi 25%, jonka jälkeisenä vuotena taas 25% hankintakustannuksista vähennettynä ensimmäisen vuoden poistolla, kunnes poistettava summa on niin pieni, että se voidaan poistaa kerralla.

Kirjanpitolaissa määrätään myös sopivat poistoajat erilaisille hyödykeryhmille. Yleensä poistoaika on viisi vuotta, mutta joienkin ryhmien kohdalla se kuitenkin poikkeaa tästä. Kirjanpitolaissa on myös tiettyjä poistoja koskevia helpotuksia pienille kirjanpitovelvollisille. Lähtökohtana aina kuitenkin on se, että poistosuunnitelma on laadittava ja sen mukaisesti toimittava. Aina etukäteen suunniteltujen poistojen tekeminen sellaisenaan ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Siksi kirjanpitovelvollinen saa kirjanpitolain mukaan kuitenkin kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja, mikäli tähän on erityistä syytä. Muussa tapauksessa tulee noudattaa suunnitelman mukaisia poistoja.

Mikäli pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen taikka sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi pienempi kuin vielä poistamaton hankintameno, on erotus kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Näin voi käydä esimerkiksi silloin jos laite turmeltuu peruuttamattomasti tai vaikkapa uusi teknologia tekee sen käytännössä arvottomaksi. Suunnitelmasta poikkeavia poistoja voidaan joutua tekemään esimerkiksi jos poistojen kohde myydään ennen kuin sen taloudellinen pitoaika ja siten myös poistojen jaksotusaika on kulunut umpeen.

Yleensä poistot siis toteutetaan suunnitelman mukaisesti, mutta mikäli suunnitelmaa suurempia poistoja tarvitaan, tulee aina kirjanpitoon lisätä poistoero, eli suunnitelmanmukaisten ja toteutettavien poistojen välinen erotus. Tämä johtuu siitä, että verotuksessa ei voida hyväksyä poistoiksi enempää, kuin mitä kirjanpidossa on määrätty. Jos poistojen kirjaaminen aiheuttaa päänvaivaa, niin neuvoa voi kysyä päivystävästä lakipuhelimesta.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa