Minilex - Lakipuhelin

Konkurssista yleisesti


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kun velallinen ei enää kykene vastaamaan veloistaan, hänet voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssilla tarkoitetaan maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee kaikkia velallisen velkoja ja jossa velallisen omaisuus käytetään näiden velkojen maksuun. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin, kun joko velallinen tai velkoja on konkurssia kirjallisesti hakenut. Konkurssi katsotaan alkaneeksi, kun tuomioistuin antaa päätöksen velallisen asettamisesta konkurssiin.

Kun konkurssi alkaa, velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Tällöin velallinen ei siis voi itse enää päättää tai määrätä omaisuudestaan, vaan omaisuuden hoitamista ja myymistä hoitaa pesänhoitaja. Pesänhoitajan määrää tuomioistuin.

Velkojilla on saatavia velalliselta. Kun rahavelka tai muu saatava on syntynyt ennen konkurssin alkamista, velalliselta olevaa saatavaa kutsutaan konkurssisaatavaksi. Velallisella säilyy velkavastuu myös konkurssin jälkeen. Näin velallinen ei siis suoraan vapaudu vastaamasta sellaisista konkurssisaatavista, joille ei kerry täyttä suoritusta konkurssissa.

Suomalaiseksi peruskonkurssiksi voidaan määritellä rakennus-, kuljetus- tai informaatioalalla lyhyen aikaa toimineen osakeyhtiömuotoisen pk-yrityksen konkurssi.. Tällainen peruskonkurssi on keskimäärin ohi, täytäntöönpanon alusta lopputilitykseen, neljässä vuodessa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa