Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvontaan liittyvästä lainsäädännöstä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Tässä artikkelissa esitellään yleisesti edunvalvontaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tarkempaa tietoa kustakin asiasta on muissa artikkeleissa. Edunvalvonnassa valvotaan niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon ym. syyn vuoksi voi huolehtia taloudellisista asioistaan. Kun väestö ikääntyy ja erilaiset muistisairaudet yleistyvät, edunvalvonnan tarve kasvaa tulevaisuudessa. Siksi alan keskeiset oikeussäännöt on syytä tuntea.

Alan keskeinen säädös on laki holhoustoimesta. Ennenhän edunvalvontaa kutsuttiin holhoukseksi; nykyään tätä nimitystä ei suositella, koska se antaa toiminnasta yksilöä alistavan kuvan. (Samasta syystä puhutaan päämiehestä eikä holhokista.) Edunvalvonnan ei näet pidä olla holhoavaa, vaan sen tulee kunnioittaa yksilön oikeuksia ja persoonaa. Silloinkin kun yksilön ymmärrys on heikentynyt, hänen oikeuksiaan tulee rajoittaa vain sen verran, kuin on välttämätöntä.

Laissa holhoustoimesta määritellään ensinnäkin alan keskeiset käsitteet. Sen mukaan esimerkiksi vajaavaltainen on alaikäinen henkilö tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen. Sekä alaikäisten että täysi-ikäisten edunvalvonnasta säädetäänkin samassa laissa, vaikka käytännössä heidän edunvalvontansa on melko erilaista. Kannattaa myös huomata, että edunvalvonnassa on paljon muitakin täysi-ikäisiä kuin vajaavaltaisia: On hyvin tavallista määrätä esimerkiksi päämiehelle edunvalvoja, mutta antaa hänen pysyä täysivaltaisena.

Laissa holhoustoimesta säädetään muun ohessa, milloin henkilölle määrätään edunvalvoja ja milloin hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan. Lisäksi säädetään melko tarkasti edunvalvojan valtuuksista, tehtävistä ja rajoitteista. Edunvalvojahan voi olla joko päämiehen läheinen tai oikeusaputoimiston ns. yleinen edunvalvoja, mutta laki on sama molemmille. Koska edunvalvontaan liittyy väärinkäytösten vaara, edunvalvojan valtaa rajoitetaan säätämällä kielloista, esteellisyydestä ja tiettyjen tointen luvanvaraisuudesta.

Lisäksi laissa holhoustoimesta säädetään mm. maistraateista, jotka valvovat edunvalvojien toimintaa. Myös säädetään holhousasioiden rekisteristä sekä edunvalvonta-asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Rajoittaahan edunvalvonta yksilön vapauksia ja oikeuksia niin, että päätöksenteko kuuluu yleensä tuomioistuimille.

Myös muissa laeissa säädetään edunvalvonnasta. Esimerkiksi laki edunvalvontavaltuutuksesta antaa mahdollisuuden suunnitella omaa edunvalvontaansa vanhuuden varalle. Vajaavaltaisten nuorten kannalta taas on olennainen esimerkiksi laki nuorista työntekijöistä.

Tämä artikkeli edunvalvonnan lainsäädännön pääkohdista on väistämättä ylimalkainen. Jos haluat asioista tarkempaa tietoa, voit lukea muita artikkeleita tai kysyä asiantuntevalta lakimieheltä. Nykyään useimpien suvussa on henkilöitä, joiden ymmärrys on heikentynyt esimerkiksi vanhuuden tai sairauden vuoksi. Jos läheiset hoitavat heidän asiansa hyvin, se on mainiota; mutta usein näin ei ole. Jos läheiset eivät ehdi hoitaa henkilön asioita tai jos he käyttävät henkilöä taloudellisesti hyväkseen, tarvitaan edunvalvontaa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa