» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa KKO:2013:85 A:ta, B:tä ja C:tä syytettiin törkeän ryöstön yrityksestä, kun he olivat kuukauden ajan tarkkailleet arvokuljetusauton liikkeitä ja lopulta he olivat pysäköineet parinkymmenen metrin päähän pankkiautomaatista. Ryöstösuunnitelmasta tietoinen poliisi oli kuitenkin pysäyttänyt arvokuljetusauton ennen kohteeseen saapumista ja ottanut A:n, B:n ja C:n kiinni. A, B, ja C olivat pukeutuneina luotiliiveihin ja kommandopipoihin ja heidän hallussaan oli ollut ampuma-aseita ja räjähteitä.
Käräjäoikeus katsoi, että A, B ja C olivat olleet ryöstövalmiudessa, eikä teko ollut vain rankaisemattoman valmistelun tasolla. Teon suunnitelmallisuus oli rangaistuksen koventamisperuste ja käräjäoikeus tuomitsi heidät törkeästä ryöstön yrityksestä.
Hovioikeuden mukaan, ryöstön tekeminen oli aloitettu siinä vaiheessa, kun A, B ja C olivat piiloutuneet pakettiautoon varustautuneina ja sellaisessa valmiudessa, että heillä oli ollut mahdollisuus viivytyksettä iskeä kuljetukseen. Tekijöiden näkökulmasta suunnitelman täyttymisen mahdollisuutta oli pidettävä uskottavana poliisin toimenpiteistä huolimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A:n, B:n ja C:n toiminta jäänyt vain valmistelun tasolle vai oliko kyseessä rikoksen yritys. Jotta yritys tulisi kyseeseen, teko on täytynyt jo jollain tasolla aloittaa. Korkein oikeus katsoi, että piiloutuminen varustautuneena pakettiautoon oli katsottava kuuluvan ennemminkin rikoksen toteuttamis- kuin valmisteluvaiheeseen. Korkein oikeus piti tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon sen suunnitelmallisuus, vaarallisuus ja tavoiteltava hyöty, eikä muuttanut hovioikeuden tuomiota.
Rikoksen yritykseksi voidaan siis katsoa kuuluvan jo se, että tekijä asettuu valmiiksi tekopaikalle ja on valmiudessa toimia. Yritys ei näin ollen välttämättä vaadi sitä, että tekijä on jäänyt kiinni täysin rysän päältä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa