» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 1986-II-1 oli kysymys virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä lievästä pahoinpitelystä. Tapahtumat olivat lähteneet liikkeelle siitä, kun A oli mennyt poliisilaitoksen päivystyshuoneeseen. A oli mm. metelöinyt siellä, kieltäytynyt käskystä huolimatta poistumasta sekä pidätettyjen säilöön kuljetettaessa väkivaltaa käyttäen tehnyt vastarintaa virkatehtävää suorittaneille poliiseille L:lle ja T:lle. A oli tahallaan pahoinpidellyt L:ää potkimalla ja puremalla sekä samalla repinyt tämän haalarit. A oli lisäksi tahallaan aiheuttanut vammoja T:lle puremalla ja potkimalla sekä jaloista vetämällä, jolloin T kaaduttuaan toistuvasti lattialle oli saanut verinaarmuja käteensä ja hänen vaatteensa olivat likaantuneet.
Asiaa käsiteltiin ensiasteena Uudenkaupungin raastuvanoikeudessa. Raastuvanoikeus katsoi esitetyn näytön selväksi ja tuomitsi A:n vahingonteosta, julkisen kotirauhan rikkomisesta, virantoimituksessa olevan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahoinpitelystä sekä levästä pahoinpitelystä 4 kuukaudeksi 15 päiväksi ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi A velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta L:lle ja T:lle.
A valitti raastuvanoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että A:n syyksi luetut L:ään ja T:hen kohdistuneet lievät pahoinpitelyt sisältyivät A:n syyksi luettuun virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen eikä niitä ollut luettava A:n syyksi eri rikoksina. Koska virkamiehen väkivaltainen vastustaminen oli tapahtunut A:n ollessa kiihtyneessä mielentilassa veljensä säilöönoton johdosta, hovioikeus katsoi vastustamisen tapahtuneen erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa. Siksi hovioikeus muutti raastuvanoikeuden päätöstä ja tuomitsi A:n julkisen kotirauhan rikkomisesta ja erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa tapahtuneesta väkivaltaisesta vastustamisesta 40 päiväsakkoon.
T valitti hovioikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, joka myönsi valitusluvan. Korkein oikeus katsoi, että A on T:n kuljettaessa häntä pidätettyjen säilöön tehnyt hänelle vastarintaa, josta on aiheutunut kipua. T:n ei ole kuitenkaan näytetty saaneen vastustamisesta ruumiinvammaa. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota, sillä se katsoi hovioikeudessa määrätyn korvauksen kohtuulliseksi.
Selaa lakitietoa