» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli 27.12.1986 riitaannuttuaan veljensä B kanssa uhannut tätä leipäveitsellä, minkä seurauksena viereisessä huoneessa suljetun oven takana ollut B:n tyttöystävä C oli tästä hätääntyneenä poistunut kolmannessa kerroksessa sijainneesta asunnosta pudottautumalla parvekkeelta maahan. C:lle oli putoamisesta aiheutunut pysyvä vamma. Tuusulan kihlakunnanoikeus oli tuominnut A:n laittomasta uhkauksesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 40:een 75 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 3.000 markkaa ja menettämään valtiolle häneltä takavarikkoon otetun leipäveitsen sekä velvoittanut hänet korvaamaan C:lle kivusta ja särystä 10.000 markkaa, pysyvästä viasta ja haitasta 70.000 markkaa, rikkoutuneista farmarihousuista 150 markkaa ja oikeudenkäyntikuluista 3.500 markkaa, viimeksi mainitun 16 prosentin korkoineen 8.2.1988 lukien. Lisäksi A oli velvoitettu korvaamaan valtiolle lääkärintodistuksen lunastuskulut 82,50 markkaa ja todistelukustannukset 116 markkaa eli yhteensä 198,50 markkaa. Helsingin hovioikeus ei ollut muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä.
A valitti asiasta Korkeimpaan oikeuteen (KKO) ja hänelle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että syyte ruumiinvamman tuottamuksesta ja C:hen kohdistuneeksi väitetystä laittomasta uhkauksesta sekä C:n esittämät korvausvaatimukset hylätään ja että hänet vapautetaan suorittamasta valtiolle korvauksia lääkärintodistuksen lunastuskuluista ja todistelukustannuksista. Toissijaisesti A vaati, että C:lle tuomittuja korvauksia alennetaan ja sovitellaan.
Ratkaistavaksi kysymykseksi nousi se, oliko A uhannut C:tä rikoksella ja oliko C:n pudottautuminen parvekkeelta ollut A:n ennalta arvattavissa. KKO totesi ratkaisussaan, että C oli ollut tapahtuman aikana viereisessä olohuoneessa, jonka väliovi oli ollut suljettuna. A ei ollut uhannut C:tä rikoksella, joten hän ei ollut syyllistynyt laittomaan uhkaukseen C:tä kohtaan. A ei ollut myöskään avannut olohuoneen ovea, joten hän ei ollut voinut arvata ennalta, että hänen B:hen kohdistamansa menettely voisi aiheuttaa olohuoneessa olleen C:n pudottautumisen parvekkeelta maahan. KKO katsoi täten, ettei A ollut tuottamuksellaan aiheuttanut C:n loukkaantumista.
KKO hylkäsi syytteet C:hen kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta ruumiinvamman tuottamuksesta, sekä hylkäsi C:n korvausvaatimukset. A tuomittiin hänen syykseen jäävästä laittomasta uhkauksesta 25:een 20 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 500 markkaa ja hänet vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. Leipäveitsen menettämisseuraamuksen osalta hovioikeuden päätös jäi pysyväksi.
Syy-yhteyden katsotaan olevan yksi vahingonkorvausvastuun edellytyksistä. Tapauksessa oli pohdittavana, että oliko C:hen kohdistettu rikos, joka oli syy-yhteydessä C:n pudottautumiseen ja loukkaantumiseen. Koska C:hen ei katsottu kohdistuneen väitettyä rikosta eikä A:n täten pitäneen hänen pudottautumistaan ennalta arvattavana, ei tapauksessa myöskään katsottu olleen olemassa korvausvastuun perustavaa syy-yhteyttä hänen loukkaantumiseensa.
Selaa lakitietoa