» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A oli pahoinpidellyt vankilan lastenhoitaja B:tä, joka oli muun muassa kynsimällä suoritetusta pahoinpitelystä saamiensa vammojen takia joutunut sairaslomalle. Käräjäoikeus velvoitti A:n suorittamaan B:lle vahingonkorvausta kivusta ja särystä 5 000 markkaa sekä A:n syyksi luetun teon johdosta B:lle myös aiheutuneesta kipuun ja särkyyn verrattavasta kärsimyksestä 15 000 markkaa korkoineen. Korvauksia määritellessään käräjäoikeus otti huomioon pahoinpitelystä B:lle aiheutuneet pitkään jatkuneet pelko- ja ahdistustilat. A:n valitettua hovioikeuteen hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun.
A:llä oli kuulopuheiden mukaan todettu hepatiitti C-tartunta, mistä B oli saanut pahoinpitelytapahtuman jälkeen tiedon. Koska A oli pahoinpidellyt B:tä muun muassa raapimalla, B:lle oli syntynyt voimakas pelko tartunnan saamisesta. Varmuuden saaminen tartunnan poissaolosta oli kestänyt niin kauan, että se oli aiheuttanut B:lle pitkään kestäneen ahdistustilan, mitä oli korkeimman oikeuden mukaan pidettävä sellaisena psyykkisen tilan häiriintymisenä, joka oikeutti B:n korvaukseen henkilövahinkona korvattavasta kipuun ja särkyyn verrattavasta kärsimyksestä. Koska kuitenkaan A:lla ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella olllut näytetty olleen HIV- tai hepatiitti C -tartuntaa, ei A voinut olla vastuussa siitä henkilövahingosta, joka oli aiheutunut B:lle siitä, että hänelle oli erheellisesti ilmoitettu A:lla olleen hepatiittitartunta. Korkeimman oikeuden mukaan A oli vahingosta kuitenkin osaltaan vastuussa sillä perusteella, että B:lle pahoinpitelystä aiheutunut tartunnanpelko ja siihen liittynyt ahdistus olisivat kuitenkin ilman kyseistä erheellistä ilmoitustakin ollut tapauksen olosuhteissa pahoinpitelyn todennäköinen ja ennalta arvattavissa oleva seuraus. Korkein oikeus katsoi kohtuulliseksi korvattavaksi määräksi kipuun ja särkyyn verrattavasta kärsimyksestä 840 euroa.
Selaa lakitietoa