» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse kansanopiston yleisestä kelpoisuudesta olla asianosaisena oikeudenkäynnissä eli asianosaiskelpoisuudesta, joka on ehdoton edellytys oikeudenkäynnille. Tapauksessa A työskenteli siivoojana ja keittiöapulaisena X-opiston palveluksessa. Opisto irtisanoi A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä yli kuuden vuoden työsuhteen jälkeen. A katsoi, ettei työsuhteen päättämiseen ollut lain edellyttämiä perusteita. A vaati raastuvanoikeudessa opiston rehtorille tiedoksi annetulla haasteella, että X-opisto velvoitetaan maksamaan vahingonkorvauksia laittomasta irtisanomisesta. X-opiston rehtori vaati kanteen tutkimatta jättämistä, koska opisto ei ollut oikeushenkilö, joka voisi olla oikeudenkäynnissä asianosaisena.
Raastuvanoikeus hylkäsi kanteen. Raastuvanoikeus katsoi, että X-opisto oli Y-säätiön ylläpitämä kansanopisto. Opistoa tai rehtoria ei voitu pitää vastaajina asiassa. Hovioikeus muutti raastuvanoikeuden ratkaisua siten, että kanne jätettiin kokonaan tutkimatta, koska opisto ei voinut olla asiassa asianosaisena. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että opetusministeriö vahvistaa kansanopistojen työohjelman, johon sisällytetään myös tieto omistajasta. X-opistoa koskevan työohjelman mukaisesti Y-säätiö omisti ja ylläpiti kyseistä kansanopistoa. Opistoille ei ole annettu oikeutta kantaa ja vastata omasta puolestaan. Tämän perusteella A oli haastanut väärän vastaajan. X-opistolla ei ollut oikeudenkäynnissä asianosaiskelpoisuutta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa