» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa Valio Oy käytti leviterasvojen tunnuksena rekisteröityjä tavaramerkkejä voimariini ja oivariini. Arla Ingman Oy Ab käytti leviterasvan tunnuksena myöhemmin rekisteröityä tavaramerkkiä ingmariini. Tavaramerkkien välillä ei ollut sellaista samankaltaisuutta eikä siten sellaista yhteyttä, jonka perusteella kohdeyleisö yhdistäisi tavaramerkit toisiinsa. Tämän vuoksi tavaramerkin ingmariini käyttäminen leviterasvan tunnuksena ei loukannut Valio Oy:n oikeutta sanottuihin tavaramerkkeihin.
Lain mukaan, jos tavaramerkki on Suomessa laajalti tunnettu ja merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle, kukaan muu kuin se, jolla on yksinoikeus tavaramerkkiin, ei saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, vaikka tavarat, joita varten merkki on, eivät ole samoja tai samankaltaisia kuin ne, joita varten laajalti tunnettu tavaramerkki on suojattu.
Käräjäoikeudessa Valio vaati kanteessaan, että Ingmanin ingmariini loukkasi heidän hallitsemiansa tavaramerkkejä voimariini, mariini ja oivariini. Voimariinia Valio ei pystynyt enää käyttämään vuoden 2004 jälkeen, koska voiksi voi kutsua vain tuotetta, jonka rasvaosa oli kokonaan maitorasvaa. Niin leviterasvojen markkinajohtaja ja tavaramerkkinä tunnettu voimariini muutettiin oivariiniksi. Ingman oli käyttänyt aiemmin tavaramerkkiä ingmariini parin vuoden ajan ja otti sen uudelleen myöhemmin käyttöön. Käräjäoikeus katsoi, että tavaramerkit eivät olleet laissa tarkoitetulla tavalla sekoitettavissa toisiinsa. Käräjäoikeus totesi, että voimariini ja oivariini olivat laajalti tunnettuja merkkejä. Arvioidessaan merkkien samankaltaisuutta, oikeuskäytännön mukaan riittävää oli, että samankaltaisuuden aste merkin ja laajalti tunnetun tavaramerkin välillä aiheutti sen, että kohdeyleisö yhdisti tunnukset toisiinsa. Merkeissä oli sama loppuosa mariini, joten kohdeyleisö yhdisti merkit toisiinsa. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että Ingmanilla oli oikeus käyttää tavaramerkkiä ingmariini, koska mariini viittasi margariiniin ja sen tuli olla vapaasti kaikkien elinkeinonharjoittajien käytettävissä. Myös hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.
Korkein oikeus oli hovioikeuden kanssa samaa mieltä, eikä muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta. Korkein oikeus katsoi, että tavaramerkkien välillä ei ollut laissa tarkoitettua yhteyttä. Taravaramerkkien välillä ei voida katsoa olevan sellaista samankaltaisuutta siten, että keskivertokuluttaja yhdistäisi tavaramerkin ingmariini valion tavaramerkkeihin. Näin ollen ingmariinin käyttäminen leviterasvan tunnuksena ei ole loukannut laissa tarkoitetun tavoin Valion oikeutta tavaramerkkeihin voimariini ja oivariini.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa