- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yleiset nimitysperusteet
Perustuslaissa säädetään yleisistä nimitysperusteista julkisiin virkoihin, eli perusteista joilla valitaan uusi virkamies viranhakijoiden joukosta. Tällaisia yleisiä virkanimitysperusteita on kolme. Ne ovat kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Nimitysperusteiden tarkoituksena on löytää hakija, jolla on parhaat edellytykset hoitaa virkaa menestyksekkäästi.
Taidolla tarkoitetaan lain esitöiden mukaan esimerkiksi koulutuksella hankittuja tietoja ja taitoja sekä esimerkiksi tutkinnoilla hankittua muuta tietoa virkaan kuuluvista asioista. Taidot voivat tarkoittaa myös aiemmassa virantoimituksessa ja työssä hankittuja tietoja ja taitoja.
Virkamieslain esitöiden mukaan kyvyllä tarkoitetaan esimerkiksi luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestelykykyä, johtamiskykyä, aloitteellisuutta sekä muita viranhoitamisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia.
Koeteltu kansalaiskunto liittyy kansalaistoimintaan sekä nuhteettomaan käytökseen. Jos viranhakijalla on esimerkiksi virankannalta olennaista kokemusta kansalaistoiminnasta tai yhteiskunnallisista asioista, voidaan tämä katsoa ansioksi viranhaussa. Koeteltu kansalaiskunto on varsin vanhakantainen nimittämisperuste ja sen merkityksestä ja sisällöstä on käyty keskustelua oikeustieteessä.
Virkaa täytettäessä joudutaan yleensä erikseen ratkaisemaan, mitä näillä yleisillä nimitysperusteilla juuri siinä tilanteessa tarkoitetaan. Pätevyyttä ja ansioita tarkentavia kriteerejä käytetään tällöin usein tulkinnan apuna. Näiden yleisten virkanimitysperusteiden lisäksi on joihinkin virkoihin olemassa tiettyjä erityisiä kelpoisuusehtoja. Laissa siis säädetään erikseen, jos virkaan on erityisiä kelpoisuusvaatimuksia koskien esimerkiksi tietynlaista koulutusta tai työkokemusta. Joihinkin virkoihin ja julkisiin tehtäviin on mahdollista valita vain Suomen kansalainen. Tällaisia virkoja ovat esimerkiksi tuomarin ja oikeuskanslerin virat. Tällaisista vaatimukset mainitaan erikseen laissa. Työsuojeluviranomaiset valvovat syrjintäkiellon toteutumista myös virkasuhteissa työskentelevien henkilöiden osalta, eli syrjinnästä virantäytössä voi valittaa työsuojeluviranomaisille.
Kielletyt nimitysperusteet
Yleiset nimitysperusteet ovat varsin väljiä ja mahdollistavat varsin laajan harkintavallan virkamiestä rekrytoivalle viranomaiselle. Jotta tätä harkintavaltaa ei käytettäisi väärin, sitoo yhdenvertaisuuslain yleinen syrjintäkielto myös viranomaisia. Syrjintäkiellon mukaan viranhakijoita ei saa asettaa eri asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän seikan perusteella.
Näistä kielloista on tiettyjä poikkeuksia virkamiehen nimittämisharkinnassa. Esimerkiksi virkamiehen terveydentilaan liittyvät seikat voivat tulla harkintaan virantäytössä jos nämä seikat ovat olennaisia virkatehtävien hoitamisen kannalta. Samoin joissain viroissa on Suomen kansalaisuus edellytyksenä virkaan nimittämiselle. Tällaisia virkoja ovat muun muassa tuomarin virat. Tällaiset poikkeukset ovat sallittuja jos ne perustuvat virkatehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin seikkoihin ja poikkeukset ovat oikeasuhtaisia oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Työsuojeluviranomaiset valvovat syrjintäkiellon toteutumista myös virkasuhteissa työskentelevien henkilöiden osalta, eli syrjinnästä virantäytössä voi valittaa työsuojeluviranomaisille.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Työsuojeluviranomaiset valvovat syrjintäkiellon toteutumista myös virkasuhteissa työskentelevien henkilöiden osalta, eli syrjinnästä virantäytössä voi valittaa työsuojeluviranomaisille.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa