- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työntekijällä on työsuhteessaan lakisääteinen salassapitovelvollisuus työnantajan luottamuksellisten tietojen osalta. Lakimääräisen suojan ohella salassapitosopimus on keskeinen keino yrityssalaisuuksien ja muun luottamuksellisen tiedon suojaamiseen. Salassapitosopimus oikein tehtynä takaa yrityssalaisuuksien suojaksi lakimääräistä suojaa kattavamman turvan ja kyseisten sopimusten käyttö työelämässä onkin varsin yleistä. Salassapitosopimus voidaan solmia työsuhteen alussa tai sen aikana myöhemmin. Sopimuksella pyritään suojaamaan työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia sekä muuta luottamuksellista tietoa. Salassapitosopimuksen solmimisella osoitetaan työntekijälle, että työnantaja haluaa pitää sopimuksessa määritellyt tiedot salaisina ja pyrkii näitä tietoja salassapitosopimuksella suojaamaan.
Työsuhteessa solmittava salassapitosopimus velvoittaa yksipuolisesti työntekijää. Hän sitoutuu sopimuksella pitämään ulkopuolisilta salassa sopimuksessa salaisiksi määritellyt tiedot. Sopimuksen voimassaoloajaksi sovitaan vähintään työsuhteen kesto ja usein salassapitovelvollisuus sovitaan jatkuvaksi myös työsuhteen päättymisen jälkeen - jopa niinkin, ettei salassapitovelvollisuutta ole rajattu lainkaan päättyväksi. Työntekijän näkökulmasta huomioitavaa on kuitenkin se, että liian pitkäksi sovittu salassapitovelvollisuuden voimassaoloaika voi haitata hänen toimintamahdollisuksiaan tulevaisuudessa.
Salassapitosopimus on hyvä laatia siten, että se kattaa mahdollisimman laajasti kaiken luottamuksellisen tiedon liike- ja ammattisalaisuuksien ohella. Sopimuksen täytyy olla myös riittävän yleisluontoinen. Tällä varmistetaan se, että sopimus on käypä myös tulevaisuudessa, yrityksen mahdollisissa muutoksissa.
Mahdollista on myös, että erillisen salassapitosopimuksen sijaan työsopimukseen sisältyy salassapitoehto. Ehdolla on sama tavoite, kuin salassapitosopimuksella: luottamuksellisen tiedon suojaaminen.
Erillinen salassapitosopimus pelkän salassapitoehdon sijaan solmitaan usein sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka tulevat erityisesti olemaan yrityssalaisuuksien ja muun luottamuksellisen tiedon kanssa tekemisissä työsuhteen aikana. Sopimus voidaan laatia joko suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallisen sopimuksen laatiminen on tietenkin suositeltavaa suullisiin sopimuksiin liittyvien näyttövaikeuksien vuoksi. Sopimusehtojen suhteen huomioitavaa on vielä se, etteivät ehdot saa olla kohtuuttomia, lain tai hyvän tavan vastaisia. Työsuhteissa kohtuuttomat sopimusehdot tulevat herkemmin soviteltaviksi kuin liikesuhteissa. Tämä johtuu työntekijän heikommasta asemasta työnantajaan nähden.
Työntekijä voi saada yrityssalaisuuksia tai muuta luottamuksellista, salassapidettävää informaatiota tietoonsa työsuhteen aikana eri tavoin. Niitä saatetaan esimerkiksi hänelle nimenomaisesti kertoa tai hän saattaa saada ne tietoonsa työtehtäviään suorittaessaan. Kuitenkaan työntekijän oman ammattitaidon hyödyntäminen ei lähtökohtaisesti ole salassapitovelvollisuuden rikkomista. Salassapitosopimuksella työnantaja ja työntekijä voivat yhteisesti täsmentää sitä, mikä kuuluu ammattitaidon ja mikä luottamuksellisen tiedon alaan.
Salassapitosopimus ja irtisanominen
Työntekijällä on työsuhteessaan salassapitovelvollisuus koskien työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Salassapitosopimuksella on tätä velvollisuutta voitu täsmentää ja tarkentaa muun muassa salassapidettävän tiedon alan ja salassapitovelvollisuuden ajallisen keston osalta. Mikäli työntekijä näitä velvollisuuksiaan rikkoo, on työnantajalla oikeus antaa työntekijälle varoitus tai irtisanoa työntekijä riippuen salassapitovelvoitteen rikkomisen vakavuudesta. Laki edellyttää, että irtisanomiselle on olemassa asiallinen ja painava syy.
Tietyissä tapauksissa työnantaja voi olla oikeutettu jopa työsuhteen purkamiseen. Tällöin työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä. Työntekijän työsuhteesta tai laista johtuvien velvoitteiden laiminlyönnin tai rikkomisen on oltava niin vakava, ettei työnantajalta kohtuudella voida edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Työnantajalla voi olla myös oikeus vaatia työntekijältä korvauksia salassapitosopimuksen rikkomisesta tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Yleisessä tuomioistuimessa tai työtuomioistuimessa käsitellään työnantajan työntekijän irtisanomisesta johtuvaa riitaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa