Minilex - Lakipuhelin

Salassapitosopimus liikesuhteissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Liikeyritysten ja muiden elinkeinotoimintaa harjoittavien tahojen toiminnassa hyödynnetään usein salassapitosopimuksia. Salassapitosopimuksen avulla yritys varmistuu liike- ja ammattisalaisuuksiensa sekä muun luottamuksellisen tiedon salassapidosta. Salassapitosopimus on keino pyrkiä suojaamaan salassapidettävää tietoa lakimääräistä suojaa perusteellisemmin.

Salassapitosopimuksessa tulee määritellä sopimuksen osapuolet Y-tunnuksineen. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja itsenäinen elinkeinonharjoittaja vastaavat tekemistään sitoumuksista henkilökohtaisesti. Muissa yhtiömuodoissa salassapitosopimuksen yrityksen edustajana allekirjoittava taho tai yrityksen työntekijä ei henkilökohtaisesti ole vastuussa sopimuksen sitoumuksista. Laissa kuitenkin säädetään rikosoikeudellisesta vastuusta, mikä työntekijälle yrityssalaisuuden rikkomisesta voi seurata.

Yritysten välillä tehtävässä salassapitosopimuksessa määritellään, onko sopimus yksipuolinen vai molemminpuolinen (Lue aiheesta lisää artikkelin ”Salassapitosopimuksesta yleisesti” alaotsikon ”Yksipuolinen vai molemminpuolinen salassapitosopimus” alta). Sopimuksessa on tärkeää määritellä myös salassapidettävän tiedon ala.  Salassapitosopimuksessa voidaan sopia myös sellaisen tiedon olevan salassapidettävää, mitä ei katsota laissa yrityssalaisuudeksi tai liike- ja ammattisalaisuudeksi. Näin voidaan salassapitosopimuksella varmistaa yrityksen luottamuksellisille tiedoille lakimääräistä kattavampi suoja. Salassapitovelvollisuuden rajoituksilla sovitaan, mikä tieto ei kuulu salassapidettävän tieton alaan.

Yritysten välillä voidaan sopia, että jo ennen varsinaisen pääsopimuksen syntyä edeltäneissä neuvotteluissa vaihdettu ja ilmennyt informaatio on salaista. Asiasta voidaan laatia salassapitosopimus. Tällöin on olennaista laatia myös myöhemmin solmittavan pääsopimuksen ohella salassapitosopimus tai liittää sopimukseen salassapitoehto. Neuvotteluita koskenut salassapitosopimus ei ulota vaikutuksiaan pääsopimukseen. Salassapitosopimuksen olemassaolo halutaan toisinaan pitää salaisena. Näin on usein silloin, kun yritysten välinen yhteistyö on vasta kehitteillä eikä vielä yleisesti tiedossa.

Riitatilanteiden varalta voidaan sopia, missä toimielimessä riidat ratkaistaan; käytetäänkö välimiesmenettelyä vai yleistä tuomioistuinta. Lisäksi aiheellista on sopia sopimussakosta sopimusrikkomusten varalta.

Yritysten välisissä salassapitosopimuksissa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, etteivät sopimuksen ehdot muodostu vapaata kilpailua rajoittaviksi. Yritysten välillä tapahtuva salassapitovelvoitteella suojattu tiedonvaihto saatetaan tapauksesta riippuen katsoa kilpailuoikeudellisesti kielletyksi.

Yrityksen tiloihin pääseviltä vierailijoilta voidaan edellyttää salassapitositoumuksen allekirjoittamista. Salassapitositoumuksen tavoite on sama kuin salassapitosopimuksen. Keskeinen ero on se, että salassapitositoumuksen allekirjoittaa vain tietoa vastaanottava taho.

Salassapitosopimus alihankkijoiden kanssa

Salassapitosopimuksessa määritellään sopimuksen osapuolet. Lähtökohtaisesti salassapitosopimus sitoo vain sopimukseen kirjattuja tahoja. Tietoa luovuttavan tahon on tärkeää ottaa huomioon toisen osapuolen mahdollisten alihankkijoiden käyttäminen ja varmistaa sopimukseen kirjattavalla ehdolla, että salassapitovelvollisuus koskee myös heitä. Mahdollista on myös se, että alihankkijoita toiminnassaan hyödyntävä osapuoli laatii alihankkijoiden kanssa erikseen salassapitosopimuksen.

Henkilökohtainen salassapitosopimus

Salassapitosopimuksissa on usein määritelty, kumpi osapuoli on tietoa vastaanottava ja kumpi tietoa luovuttava osapuoli (Lue aiheesta tarkemmin artikkelissa ”Salassapitosopimuksesta yleisesti” alaotsikon ”Yksipuolinen vai molemminpuolinen salassapitosopimus” alta). Tietoa vastaanottavan osapuolen työntekijät tai muut tahot kuten alihankkijat tai konsultit voivat myös käsitellä työtehtävissään tietoa luovuttavan yrityksen salassapidettäviä tietoja kuten liike- tai ammattisalaisuuksia. Tällöin voi olla tarvetta henkilökohtaisen salassapitosopimuksen laatimiselle.

Yritysten välisessä salassapitosopimuksessa tietoa vastaanottava osapuoli velvoitetaan usein tekemään salassapidettävää tietoa kulloinkin käsittelevien työntekijöidensä kanssa salassapitosopimus koskien tietoa luovuttavan yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia sekä muuta luottamuksellista tietoa. Tällöin puhutaan henkilökohtaisesta salassapitosopimuksesta. Tietoa käsittelevän yrityksen työntekijät ja muut tahot saavat selkeästi tietoonsa, mikä informaatio on pidettävä salassa. Henkilökohtainen salassapitosopimus voikin hyvin toimia ennaltaehkäisevänä välineenä huolimattomuudesta ja epätietoisuudesta johtuvan salassapidettävän tiedon väärinkäyttöön.

Toisinkuin salassapitosopimuksiin yleensä, henkilökohtaiseen salassapitosopimukseen ei useinkaan sisälly ehtoa sopimussakosta (Lue sopimussakosta tarkemmin artikkelissa ”Salassapitosopimuksesta yleisesti” alaotsikon ”Salassapitosopimus ja sopimussakko”alta). Tämä johtuu siitä, että tietoa vastaanottava yritys harvoin saa työntekijöitään ja muita tahoja sitoutumaan täysin samanlaisiin ja yhtä sitoviin sopimuksiin, kuin mihin se itse on sitoutunut.

Henkilökohtaisen salassapitosopimuksen osalta voidaan sopia, jääkö sopimus tietoa vastaanottavan osapuolen haltuun vai toimitetaanko se tietoa luovuttavalle osapuolelle.

Tarkempia tietoja salassapitosopimuksen laatimisesta yrityksesi tarpeisiin saat lakimiehiltämme.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa