Minilex - Lakipuhelin

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapito

» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Niillä tarkoitetaan tiettyyn yksittäiseen oikeudenkäyntiin liittyviä asiakirjoja, jotka on toimitettu tuomioistuimelle tai laadittu tuomioistuimessa oikeudenkäyntiä varten. Perustuslain mukaan tuomioistuimella on kuitenkin mahdollisuus rajoittaa oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden tallenteiden julkisuutta, jos siihen on välttämätön syy. Julkisuutta rajoittavat lisäksi yksityiselämän suojaa koskevat säännökset sekä laista ilmenevät säännökset käsittelyn julkisuudesta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena.

Oikeudenkäyntiasiakirjaa koskevaa salassapitomääräystä ei voida antaa pelkästään sen perusteella, että suullinen käsittely on toteutettu lain mukaan yleisön läsnä olematta. Salassapitomääräys harkitaan siten tuomioistuimessa itsenäisesti. Jos vain osassa asiakirjaa on salassa pidettävää tietoa, se on pidettävä salassa vain tältä osin ja muu osa on julkistettava. Salassapidon tarkoituksena ei siten ole suojata itse asiakirjaa, vaan sen sisältämiä  tietoja.

Oikeudenkäyntiasiakirja on suoraan lain nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää: 1) tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä; 2) arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista; 3) tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään; 4) tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksesta epäillystä laaditusta seuraamusselvityksestä, nuorisorangaistuksen rangaistusajan suunnitelmasta, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan yhdyskuntapalvelun tai valvontarangaistuksen seuraamusselvityksestä, pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyä varten annetusta lausunnosta tai rikosrekisteristä; 5) eräiden henkilöiden, kuten rikoksen uhrin tai todistajan, yhteystietoja; 6) tietoja tuomioistuimen neuvottelusta.

Viimeistä kohtaa lukuun ottamatta tuomioistuin voi kuitenkin päättää asiaan liittyvän painavan yleisen tai yksityisen edun vuoksi tai sen pyynnöstä, jota tieto koskee, että salassa pidettäviksi säädetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia osaksi tai kokonaan. Näiden suoraan lain mukaan salassa pidettävien tietojen lisäksi tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Asiakirjat eivät ole salassa pidettäviä ikuisesti. Salassapitoaika lasketaan asian vireilletulosta tuomioistuimessa ja sen pituus on asiakirjan sisällöstä riippuen 25, 60 tai 80 vuotta. Kuitenkin, mikäli oikeudenkäyntiasiakirjan tuleminen julkiseksi todennäköisesti aiheuttaisi salassapitoajan päätyttyäkin merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty tai määrätty, pääasiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin voi pidentää salassapitoaikaa enintään 60 vuodella sen hakemuksesta, jota tieto koskee. Salassapitoasioissa älä epäröi kysyä neuvoa Minilexin asiantuntijoilta.

 

 

 


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -



 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »