Yleissitovien työehtosopimusten tarkoituksena on järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskentelevien työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen. Mikäli työnantaja tai työntekijä onkin järjestäytymätön, on työsuhteessa noudatettava kyseisellä alalla tai vastaavassa työssä voimassaolevan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä. Samalla yleissitovuus tarkoittaa myös sitä, että kaikkien kyseisen alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, olivatpa he järjestäytyneitä työnantajaliittoon tai eivät. Kyseessä on yksipuolinen järjestelmä, jossa työnantaja ei ole oikeutettu mihinkään vastasuoritukseen, jossa työrauhavelvollisuus ei vallitse, toisin kuin silloin kun kyseessä on normaalisitovuus, ja josta työntekijälle ei aiheudu velvoitteita. Yleissitovassa työehtosopimuksessa lähtökohtana on sen pakottavuus, yksipuolinen velvoittavuus ja vähimmäisehtoluonne. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.
Yleissitova työehtosopimus on kyseessä silloin, kun se on valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustettavana pidetty. Yleissitova työehtosopimus on solmittu työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä. Se velvoittaa ainoastaan työnantajia, jolloin sen noudattamisvelvoite on yksipuolinen. Siten yleissitovan työehtosopimuksen määräykset eivät sido työntekijöitä, vaikka he olisivat järjestäytyneitä työehtosopimuksen osapuolena olevaan työntekijäliittoon, sillä yleissitovuuden vaikutukset ulottuvat nimenomaan järjestäytymättömään työnantajaan. Työnantajan tulee noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työntekijöidensä työsuhteiden vähimmäismääräyksinä alusta asti siitä huolimatta, ovatko työntekijät toistaiseksi voimassa olevassa vaiko määräaikaisessa työsopimussuhteessa.
Yleissitova työehtosopimus vahvistetaan työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa, sillä se ei ole työmarkkinajärjestöjen välisen sopimuksen automaattien seuraus. Yleissitovuuden ensimmäinen edellytys on siten sopimuksen valtakunnallisuus. Siten työehtosopimus ei saa olla alueellisesti rajattu millään tavalla. Toinen edellytys on, että sopimus on voimassa asianomaisella alalla. Kolmas edellytys on työehtosopimuksen edustavana pidettävyys. Valtakunnallista työehtosopimusta voidaan pitää edustavana, kun kaikista asianomaisen alan työntekijöistä noin 50% työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka ovat lain mukaan sidottuja kyseiseen työehtosopimukseen. Kun yleissitovan työehtosopimuksen kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaisesti ja yleissitovuus on vahvistettu, yleissitovalla työehtosopimuksella on siinä tarkoitetulla alalla pakottava ja automaattinen vaikutus vahvistamislautakunnan tekemän päätöksen jälkeen. Yleissitova työehtosopimus on voimassa yleissitovana niin kauan, kunnes vahvistamislautakunta, tai valituksen johdosta työtuomioistuin, päättää toisin.
Voi tulla tilanteita, joissa on kilpailevia työehtosopimuksia. Normaalisitova työehtosopimus pääsääntöisesti syrjäyttää yleissitovan työehtosopimuksen. Jos alalle ei ole vahvistettu yleissitovaa työehtosopimusta, noudatetaan työsuhteissa viimeisenä vaihtoehtona muita työsopimuslain työsuhdetta säänteleviä määräyksiä, kuten esimerkiksi työntekijälle kohtuullista vähimmäispalkkaa koskevaa säännöstä.
Vinkit
- Yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan järjestäytymättömien työnantajien kohdalla.
Varoitukset
- Yleissitova työehtosopimus ei sisällä velvoitetta työrauhaan.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: