- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos riita-asian toinen asianosainen on ulkomaalainen, nousee pohdittavaksi kysymys Suomen tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta. Kansainvälisessä toimivallassa on kyse siitä, onko suomalaisella tuomioistuimella ylipäätään oikeus käsitellä asia. Lisäksi tulee selvittää, minkä maan lakia riita-asiaan tulee soveltaa ja miten tuomio tunnustetaan tai täytäntöönpannaan ulkomailla.
Oikeudenkäymiskaari säätelee suomalaisten tuomioistuinten toimivaltaa käsitellä asia, jossa on liittymiä ulkomaille. Tällainen liittymä on esimerkiksi asianosaisen kansalaisuus tai asuinpaikka. Pääsääntönä on, että suomalainen tuomioistuin on toimivaltainen, jos vastaajalla on täällä koti- tai asuinpaikka. Oikeudenkäymiskaaren säännökset kuitenkin väistyvät EU-oikeudellisen Bryssel I-asetuksen tieltä, joska koskee tuomioistuimen toimivaltaa jäsenvaltioiden välisissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Siinäkin toimivalta rakentuu pääsääntöisesti vastaajan kotipaikalle.
Ulkomaalaisen asianosaisen läsnäolo riita-asiassa voi myös vaikuttaa sovellettavan lain valintaan. Suomen laissa on useita lainvalintasäännöksiä, mutta osapuolet voivat joissain tapauksissa tehdä myös tehdä lakiviittauksen eli sopia, minkä maan lakia heidän välisiin riitoihinsa sovelletaan. EU:n tasolla lainvalintaa säätelevät Rooma I- ja Rooma II-asetukset. Rooma I-asetus koskee sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja sen mukaan esimerkiksi irtaimen kauppasopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa myyjällä on kotipaikka. Rooma II-asetus taas koskee sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavaa lakia siviili- ja kauppaoikeuden alalla eli sitä sovelletaan esimerkiksi vahingonkorvaustapauksissa.
Jotta suomalaisen tuomioistuimen ratkaisusta olisi hyötyä riita-asiassa, jossa toinen asianosainen on ulkomaalainen, täytyy tuomio olla tunnustettavissa ja täytäntöönpantavissa ulkomaalaisen asuinpaikassa. Tunnustamisella tarkoitetaan sitä, että tuomio rinnastetaan vastavaan kotimaiseen ratkaisuun. Täytäntöönpanokelpoisuus puolestaan tarkoittaa, että kansallinen ulosottoviranomainen voi panna täytäntöön ulkomaisen ratkaisun. Tunnustamisen ja täytäntöönpanon onnistuminen vaativat sääntelyä, jota löytyy esimerkiksi Bryssel I-asetuksesta. Sen mukaan toisessa EU-maassa annettu tuomio tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa ilman eri menettelyä ja jos tuomio on täytäntöönpantavissa tuomion antaneessa jäsenvaltiossa, se on täytäntööönpantavissa myös muissa jäsenvaltioissa.
Monilla yrityksillä on ulkomaisia sopimuskumppaneita. Mikäli sopimusosapuolten välillä puhkeaa riitaisuuksia, toisen osapuolen ulkomaalaisuus voi aiheuttaa erilaisia ongelmia riitaprosessin eri vaiheissa. Ongelmat kannattaa pyrkiä ottamaan haltuun jo etukäteen esimerkiksi oikeuspaikkasopimuksin tai lakiviittauksin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa