- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäynnissä lähtökohtana on, että todistelu vastaanotetaan asian ratkaisevassa tuomioistuimessa. Todistelu tarkoittaa yleensä kysymysten esittämistä todistajalle tai muulle henkilölle taikka esineiden ja asiakirjojen tutkimusta. Jos todistaja asuu tai todisteet sijaitsevat ulkomailla, välitön todistelu voi kuitenkin olla ylivoimaisen kallista tai vain käytännössä mahdotonta. Tällöin todisteiden vastaanottaminen ulkomailta tapahtuu oikeusapuisesti, mistä on useita erilaisia säädöksiä eri tilanteita varten.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan todiste voidaan ottaa vastaan toisessa tuomioistuimessa. Vastaanottava tuomioistuin voi olla kotimainen tai ulkomainen. Suomen lainsäädännöllä ei voida luonnollisesti velvoittaa ulkomaista tuomioistuinta ottamaan todistetta vastaan, joten tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä.
Keskeisin säädös on Haagin kansainvälinen yleissopimus todisteiden vastaanottamisesta ulkomailta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Sopimuksen mukaan sopimusvaltion oikeusviranomainen saa oman lakinsa mukaisesti pyytää toisen sopimusvaltion toimivaltaista viranomaista ottamaan vastaan todisteita tai suorittamaan muun oikeudenkäyntiin kuuluvan toimenpiteen. Oikeusavusta saa kieltäytyä vain sopimuksessa määrätyillä perusteilla. Pyydettyyn toimenpiteeseen on ryhdyttävä viipymättä.
Todisteiden vastaanottaminen ulkomailta voi tapahtua myös suorasti valtion diplomaattien tai konsulien välityksellä. Kyseiset henkilöt voivat ottaa vastaan todistelua siinä valtiossa, johon heidät on nimitetty. Suoraan todisteiden vastaanottamiseen on kuitenkin suhtauduttu ristiriitaisesti, sillä sen on katsottu olevan julkisen vallan käyttöä toisen valtion alueella ja sitä siis pidetty valtion suvereniteetin loukkauksena. Suoran todistelun sallittavuus vaihteleekin valtioittain eikä sitä käytetä laajasti.
Todisteiden vastaanottamista Pohjoismaiden välillä koskee pohjoismainen oikeusapusopimus. Sen voimaansaattamisasetuksen mukaan tuomioistuin voi lähettää pyynnön todistelun suorittamisesta toisessa Pohjoismaassa suoraan toisen Pohjoismaan toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle. Jos on epäselvää, mihin pyyntö tulisi lähettää, sen voi lähettää maan oikeusministeriölle. Pyynnön jälkeen oikeusapuna tapahtuva todistelu suoritetaan siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kuultavalla on kotipaikka tai asuinpaikka taikka jossa todistelu muutoin voi tarkoituksenmukaisesti tapahtua. Pohjoismaiden välillä hyödynnetään myös suoraa todistelua ja Pohjoismaiden asukas voidaan kutsua kuultavaksi toisen Pohjoismaan tuomioistuimeen. Asiasta säätää laki velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä todistelun vastaanottaminen perustuu neuvoston asetukseen jäsenvaltioiden tuomioistuinten yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa. Asetuksen sääntely vastaa melko pitkälle Haagin yleissopimuksen sääntelyä. Asetuksen mukaan todisteita voidaan ottaa vastaan jäsenvaltioiden välillä kahdella eri tavalla eli lähettämällä pyyntöjä suoraan eri valtioiden tuomioistuinten välillä sekä vastaaottamalla todisteita suoraan pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen toimesta. Lisäksi kansallinen keskusviranomainen jakaa tietoa todisteiden vastaanottamisesta ja avustaa ongelmatilanteissa. Tuomioistuinten välisessä yhteydenpidossa on käytettävä asetuksen liitteen mukaisia lomakkeita.
Suomen ja Venäjän välillä on solmittu kahdenkeskinen sopimus oikeusavusta, jonka mukaan kumpikin maa noudattaa oikeusapuisessa todistelussa omaa lainsäädäntöään. Todistelua koskevat oikeusapupyynnöt on tehtävä diplomaattista tietä.
Menettely ulkomaisen todistelun vastaanottamisessa riippuu siis pitkälti siitä, mistä valtioista on kyse. Menettely voi olla monimutkainen ja kestää pitkään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa