» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yrittäjä A oli tehnyt metallimuottien hionta- ja kiillotustyötä yli 20 vuotta. Työ oli molemmilla käsillä yhtä aikaa tehtävää ja tarkkuuttaa vaativaa. Työ sisälsi molempien käsien puristus-, pihti- ja pinsettiotteita sekä koneista aiheutunutta tärinää. A:lla oli todettu rannekanavaoireyhtymä. Vakuutusyhtiö epäsi tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen, sillä A:lla todetun rannekanavaoireyhtymän ei katsottu aiheutuneen ammattitautilain edellyttämällä tavalla A:n työstä. Työliikkeiden ja rannekanavaoireyhtymän välillä ei ollut riittävää syy-seuraussuhdetta, vaan kyseessä oli rakenteellisten ja sisäsyntyisten tekijöiden aiheuttama sairaus. Tapaturma-asioiden lautakunta antoi asiassa vastaavan päätöksen kuin vakuutusyhtiö. Vakuutusoikeus ei muuttanut päätöstä.
Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, onko A:n työ laissa edellytetyin tavoin ennen oireiden ilmaantumista sisältänyt pitkäaikaisesti ranteen keskiasennosta poikkeavia ja rannetta kuormittavia liikkeitä, joita voidaan pitää rannekanavaoireyhtymän aiheuttaneena syynä. Korkeimman oikeuden arvion mukaan A:n työ kiillottaja-yrittäjänä on sisältänyt molempien ranteiden keskiasennosta poikkeavia liikkeitä. Näissä liikkeissä ranne on ollut toistuvasti taipuneena käden keskilinjasta. Työssä käytetyt laitteet ovat aiheuttaneet käsille tärinää ja vaatinut puristusvoiman käyttöä. A on tehnyt tätä työtä 20 vuotta. Korkein oikeus toteaa, että A:n työn voidaan katsoa sisältäneen ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti molempia ranteita kuormittavia työliikkeitä. Huomioon tulee myös ottaa se, että lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla ei ole työn lisäksi muuta rannekanavaoireyhtymälle altistavaa tekijää. Korkein oikeus katsoo, että A:n rannekanavaoireyhtymä on ammattitautilain nojalla korvattava ammattitautina. Vakuutusoikeuden päätös kumotaan ja vakuutusyhtiö määrätään suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus molemminpuolisen rannekanavaoireyhtymän johdosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa