Minilex - Lakipuhelin

Vajaavaltaisen tai alaikäisen asianosaisen edustaminen oikeudenkäynnissä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Alaikäinen tai vajaavaltaiseksi julistettu henkilö tarvitsee edustajan toimimaan puolestaan oikeudenkäynnissä silloin, kun häneltä itseltään asianosaisena puuttuu oikeudenkäyntikelpoisuus käsiteltävänä olevassa asiassa. Vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää pääsääntöisesti hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa.

Alaikäisen asianosaisen edustajana toimivat yleensä tämän huoltajat eli vanhemmat. Jos lapsen edunvalvonta on uskottu muulle henkilölle kuin huoltajalle, toimii edunvalvoja edustajana sellaisessa oikeudenkäynnissä, joka koskee varallisuusoikeudellisia asioita. Alaikäisen henkilöä koskevissa asioissa edustus kuuluu puolestaan lapsen huoltajalle eli vanhemmille. Alaikäisellä voi siis olla kaksi huoltajatahoa, edunvalvoja ja vanhemmat. Alaikäinen voi tosin käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajansa ohella itsenäisesti puhevaltaa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Esimerkiksi kysymykset perheoikeudellisesta asemasta ovat henkilöä koskevia asioita.

Vajaavaltaiseksi julistetun täysi-ikäisen henkilön edustajana toimii hänen edunvalvojansa muissa kuin sellaisissa vajaavaltaisen henkilöä koskevissa asioissa, joiden merkityksen vajaavaltainen kykenee ymmärtämään. Vajaavaltainen edustaa kuitenkin itse itseään, jos hänellä on oikeus vallita sitä, mikä on riidan kohteena tai mihin rikos on kohdistunut, tai jos riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus. Tuomioistuin voi myös määrätä viran puolesta asianosaiselle edunvalvojan oikeudenkäyntiin silloin, kun hänet havaitaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä.

Alaikäisen tai vajaavaltaisen edustajasta käytetään nimitystä lakimääräinen edustaja. Edustajan kelpoisuus ei siis perustu tällöin asianosaisen valtuutukseen, vaan suoraan lain tai viranomaisen määräykseen. Lakimääräisen edustajan on oltava itse täysivaltainen ja täysi-ikäinen. Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä tai vajaavaltaista sellaisessa asiassa, jossa heidän välillään vallitsee eturistiriita esimerkiksi siten, että he ovat jutussa vastapuolina. Eturistiriitatilanteissa edunvalvojalle on määrättävä sijainen.  Lakimääräinen edustaja rinnastetaan asianosaiseen, joten lakimääräinen edustaja voi tehdä asianosaiselle kuuluvia prosessitoimia.

Lakimääräinen edustaja voi myös siirtää edustamisen valtuutuksella asiamiehelle. Laki vaatiikin jo useissa oikeudenkäynneissä oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan käyttämistä. Tällöin henkilö, joka ei ole suorittanut oikeustieteellistä tutkintoa ei pysty toimimaan edustajana oikeudenkäynnissä. Valtuutuksen siirtäminen on usein perusteltua myös siksi, ettei esimerkiksi lapsen vanhempien voida edellyttää lähtevän edustamaan lastaan oikeudenkäyntiin ilman riittävää perehtyneisyyttä asiaan.

Alaikäistä tai täysi-ikäistä vajaavaltaista edustaa siis oikeudenkäynnissä edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja. Vajaavaltaisen ja alaikäisen kohdalla on syytä muistaa, että heillä on tietyissä asioissa oikeus käyttää puhevaltaa joko itsenäisesti ilman edustajaa tai sitten edustajansa rinnalla. Edustaja ei myöskään voi toimia edustajana sellaisessa asiassa, jossa hänen ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen tai alaikäisen edut olisivat ristiriidassa. Lisäksi on huomioitava, että lakimääräinen edustajakin voi joutua valtuuttamaan varsinaisen oikeudenkäyntiasiamiehen tai – avustajan hoitamaan asiaa. Lakimies voi auttaa selvittämään, millaisissa asioissa vajaavaltainen ja alaikäinen voivat käyttää itse puhevaltaansa sekä milloin heidän edustajansa pitäisi hankkia sijainen tai oikeudenkäyntiasiamies tai – avustaja hoitamaan asiaa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa