- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Rikoksesta epäillyllä on oikeus itse huolehtia puolustuksestaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Hänellä on siis aina mahdollisuus hankkia oikeudellista apua asiansa käsittelyyn. Asianajajan, tai muun avustajan, puoleen kääntyminen rikosoikeudenkäynnissä auttaa turvaamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset. Tämä tarkoittaa sitä, että rikosasian molemmilla osapuolilla on samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa asian käsittelyn etenemiseen oikeudenkäynnissä. Asianajajan tehtävänä rikosoikeudenkäynnissä on muun muassa kuulustella todistajia sekä arvioida näyttöön ja tuomion oikeellisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Tietyissä tilanteissa rikoksesta epäillylle sekä asianomistajalle on kuitenkin suoraan lain nojalla määrättävä puolustaja tai oikeudenkäyntiavustaja, joka on julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Tällöin rikoksesta epäillyn tai asianomistajan ei siis tarvitse ryhtyä itse toimenpiteisiin puolustajan tai oikeudenkäyntiavustajan saamiseksi rikosoikeudenkäyntiä varten. Tällöinkin on kuitenkin syytä perehtyä mahdollisten oikeudenkäyntikustannusten korvattavuuteen.
Avustajan määrääminen
Kun laissa säädetyt edellytykset avustajan määräämiselle täyttyvät, määrätään epäillyn puolustajaksi tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi pääsääntöisesti julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Julkinen oikeusavustaja toimii valtion oikeusaputoimistossa. Asianajajat puolestaan ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä. Ainoastaan Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Käytännössä julkiset oikeusavustajat rinnastuvat kuitenkin asianajajiin, koska heillä on samoja toimintavelvoitteita ja molemmat ovat Suomen Asianajajaliiton valvonnan alaisia. Julkiset oikeusavustajat voivat myös hakea ja saada asianajajaliiton jäsenyyden. Tällöin julkinen oikeusavustaja on myös asianajaja.
Jos sopivaa julkista oikeusavustajaa tai asianajajaa ei ole tiedossa, tai siihen on muu erityinen syy, puolustajaksi tai oikeudenkäyntiavustajaksi voidaan määrätä myös luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, eli lupalakimies. Lähisukulainen tai muu henkilö ei siis voi ilman erillistä lupaa toimia asiamiehenä tai avustaa asianosaista oikeudessa. Luvan saaminen edellyttää oikeustieteellisen tutkinnon suorittamista sekä riittävää perehtyneisyyttä.
Puolustajaksi tai oikeudenkäyntiavustajaksi määrättävälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävään määräämisestä. Milloin epäilty tai asianomistaja on itse ehdottanut puolustajakseen tai oikeudenkäyntiavustajakseen kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilön, tämä on määrättävä, jos erityiset syyt eiväät toisin vaadi. Puolustajaksi ei kuitenkaan saa määrätä sitä, joka on esimerkiksi toiminut epäillyn neuvonantajana tutkittavaan rikokseen liittyvässä asiassa tai on epäiltynä rikoksesta, sillä tämä vähentää hänen luotettavuuttaan puolustajan tehtävässä.
Erityisesti rikoksesta epäillyllä voi joissain tilanteissa olla syytä turvautua oikeusapuun jo rikoksen esitutkintavaiheessa. Avustajan käyttäminen esitutkinnassa on tärkeää siksi, että esitutkinnan aikana kerätään se tutkittavaan asiaan liittyvä aineisto, jonka perusteella syyttäjä suorittaa syyteharkinnan, eli päättää syytteen nostamisesta. Esitutkintaviranomaisten velvollisuuteen kuuluu kertoa rikosasian asianosaisille mahdollisuudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa. Myös jo esitutkinnan aikana on mahdollista suoraan lain nojalla määrätä rikoksesta epäillylle puolustaja tai asianomistajalle oikeudenkäyntiavustaja. Avustajan läsnäolo esitutkinnassa voi auttaa välttämään mahdollisia myöhempiä ongelmatilanteita rikosasian käsittelyssä.
Puolustajan tai oikeudenkäyntiavustajan määräävä tuomioistuin ja oikeudenkäyntikulut
Puolustajan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määrää se tuomioistuin, jossa rikosasia on vireillä tai jossa se voidaan panna vireille. Määräykset voidaan tietyin edellytyksin laittaa voimaan myös taannehtivasti. Tällöin määräys siis koskisi jo suoritettuja toimenpiteitä. Jos asian oikeudenkäynnissä tapahtuva käsittely on päättynyt, mutta muutoksenhaku on vielä mahdollista, tekee määräyksen puolustajan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin.
Tuomioistuimen määräämälle puolustajalle ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan valtion varoista palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Valtio siis maksaa puolustajan ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiot. Mikäli rikoksesta epäilty kuitenkin tuomitaan rikoksesta, on hänen maksettava puolustajan palkkio takaisin valtiolle. Rikoksesta epäilty voi kuitenkin selvittää mahdollisuutensa oikeusapuun oikeusaputoimistosta, jolloin hänen maksettavakseen tulee oikeusapupäätöksen osoittama omavastuuosuus puolustajan palkkiosta. Omavastuuosuus määräytyy oikeusavun hakijan tulojen ja varallisuuden perusteella.
Yleensä puolustajat ja oikeudenkäyntiavustajat toimivat myös oikeudenkäyntiasiamiehinä asianosaisen valtuuttamana, kun asianosainen ei esiinny oikeudessa henkilökohtaisesti. Ero oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen välillä on siis, että oikeudenkäynnissä asiamies toimii päämiehensä valtuuttamana hänen puolestaan, kun taas avustaja toimii päämiehensä rinnalla häntä auttaen.
Yhteenveto
Rikoksesta epäilty ja asianomistaja voivat siis halutessaan aina hankkia itselleen avustajan esitutkintaan, oikeudenkäyntiin tai kumpaankin. Avustajan on oltava asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Avustajan käyttäminen, erityisesti monimutkaisemmissa asioissa, turvaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytysten täyttymistä. Lainsäädäntö määrää lisäksi erikseen tilanteista, joissa tuomioistuimen on huolehdittava epäillyn puolustajan tai asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä viran puolesta. Näissä tilanteissa valtio huolehtii heidän palkkionsa maksamisesta asianosaisten taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Rikoksesta epäillyn tuomitseminen aiheuttaa kuitenkin sen, että tuomittu joutuu korvamaan puolustajan palkkion takaisin valtiolle. Tällöin on syytä olla yhteydessä oikeusaputoimistoon, jossa selvitetään, voiko puolustajan palkkio tulla osittain tai kokonaan korvattavaksi valtion varoista oikeusavun perusteella.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ole ennen oikeudenkäyntiä yhteydessä ammattilaiseen, jos tarvitset neuvoja esimerkiksi oikeusapuhakemuksen tekemisessä tai avustajan hankkimisessa.
- Perehdy etukäteen mahdollisten oikeudenkäyntikulujen korvattavuuteen.
Varoitukset
- Luopuminen mahdollisuudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa tai rikosoikeudenkäynnissä voi joissain tilanteissa myöhemmin vaikeuttaa asian käsittelyä ja ratkaisemista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa