- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asianajajia ovat Suomen Asianajajaliiton asianajajaluetteloon merkityt jäsenet. Vain liiton jäsenet voivat käyttää asianajajan nimikettä ja pitää asianajotoimistoa. Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt täysivaltainen Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Asianajajan on myös hallittava omaisuuttaan, eli konkurssissa oleva henkilö ei voi toimia asianajajana. Asianajajan toimintakelpoisuutta ei myöskään saa olla rajoitettu.
Asianajajaksi voidaan hyväksyä vain oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö. Käytännössä asianajaja on siis henkilö, joka on suorittanut Suomessa oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon tai oikeustieteellisen tutkinnon muualla kuin Suomessa. Tällöin kuitenkin edellytetään, että hänen ammattipätevyytensä on tunnustettu Suomessa. Asianajajaksi pyrkivällä tulee myös olla vähintään neljän vuoden kokemus lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta hänen on tullut toimia asianajoalalla. Asianajajaliittoon pyrkivien tulee suorittaa asianajajatutkinto. Asianajaksi voidaan hyväksyä myös asianajotoimintaa Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan harjoittanut Euroopan talousalueen kansalainen, jolla on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja joka on merkitty Asianajajaliiton EU-luetteloon.
Asianajajan on oltava itsenäinen ja riippumaton ja hänen toimintansa ammattimaista. Mikäli henkilö on valtion tai kunnan virassa tai muussa virkasuhteessa, ei henkilö voi toimia asianajajana tai käyttää asianajajan nimikettä. Asianajajaliitto voi kuitenkin poikkeustapauksissa antaa tähän luvan. Julkiset oikeusavustajat voivat myös hakea ja saada asianajajaliiton jäsenyyden. Tällöin julkinen oikeusavustaja on myös asianajaja.
Asianajajan on toimeksiantotehtävässään oltava riippumaton ulkopuolisista vaikutteista, toimittava luottamuksellisesti ja valvottava päämiehensä oikeuksia ja etuja parhaansa mukaan. Asianajajien tulee toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa, johon kuuluu olennaisesti ehdoton salassapitovelvollisuus, ja tätä myös Asianajajaliiton toimesta valvotaan.
Asianajajan toiminnasta voi tehdä kantelun Asianajajaliitolle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Asianajajaliitto valvoo asianajajien toimintaa myös omasta aloitteestaan. Toiminnan valvomisen lisäksi liiton valvontalautakunta voi käsitellä asianajajan ja asiakkaan välisen palkkioriita-asian. Valvontalautakunta voi määrätä asianajajalle kurinpidollisen seuraamuksen silloin, kun asianajajan toiminta on ollut vastoin hyvää asianajotapaa. Tällaisia seuraamuksia voivat olla Asianajajaliiton jäsenyydestä erottaminen, seuraamusmaksun määrääminen, varoitus ja huomautus.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa