Minilex - Lakipuhelin

Takaajan oikeudet ja velvollisuudet

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia takaajalla on?

Takaus on sitoumus, jolla takaaja ottaa vastatakseen toisen henkilön velvoitteen. Tämä sitoumus muodostaa takaajalle tietyissä tilanteissa velvollisuuden lainan takaisinmaksuun. Tämä maksuvelvollisuus on takaajan merkittävin velvollisuus. Koska takaaja on ottanut vastatakseen näinkin merkittävän velvollisuuden, on takaajalle asetettu myös monia oikeuksia. Takaajalle asetettujen oikeuksien tehtävänä on turvata takaajan asemaa.

Takaajan oikeuksia ovat:

  • Oikeus saada luotonantajalta tietoa koskien velkaa ja velallista ennen takaussitoumuksen antamista ja sen aikana.
  • Yleistakauksessa irtisanomisoikeus.
  • Oikeus saada tietoa velalliselta takaajan suoritusvelvollisuuden selvittämiseksi.
  • Yksityistakaajalla oikeus maksaa velka alun perin sovittujen ehtojen mukaisesti.
  • Yhtäläinen oikeus velkojan kanssa saada suoritus takautumissaatavalleen velallisen antamasta velan vakuudesta.
  • Kuittausoikeus.
  • Oikeus ennenaikaiseen velan suoritukseen samoin edellytyksin kuin velallisella.
  • Takautumisoikeus velallista ja toisia takaajia kohtaan.

Jäljempänä kerrotaan oikeuskohtaisesti, mitä nämä takaajan oikeudet käytännössä merkitsevät.

 

Takaajan maksuvelvollisuus

Takaus perustuu takaajan maksuvelvollisuuteen. Takaaja sitoutuu takauksella maksamaan velan toisen henkilön puolesta tietyissä tilanteissa. Se, milloin takaaja joutuu maksun suorittamaan, riippuu takausmuodosta.

Toissijainen takaaja vastaa velasta nimensä mukaisesti toissijaisesti eli vain silloin, jos suoritusta ei saada itse velalliselta. Näin ollen velkoja saa vaatia toissijaiselta takaajalta suoritusta vasta, kun päävelka on erääntynyt ja velallinen on todettu maksukyvyttömäksi. Velallisen maksukyvyttömyysehto täyttyy, kun velalliselta ei ole ulosotossa saatu perittyä varoja, jotka riittäisivät koko velan suoritukseen tai kun velallinen on asetettu konkurssiin. Myös käynnissä oleva yksityishenkilön velkajärjestely tai yrityksen saneerausmenettely täyttää ehdon. Näiden lisäksi saman edellytyksen täyttää viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä aloitettu jokin muu maksukyvyttömyysmenettely.

Omavelkainen takaaja vastaa päävelasta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva velallinen. Tämä tarkoittaa sitä, että omavelkaisen takauksen antanut takaaja vastaa velasta kuin omastaan. Velkoja saa vaatia tällaiselta takaajalta suoritusta heti, kun päävelka on erääntynyt. Näin ollen velkoja saa vaatia suoritusta takaajalta heti, kun hän saisi sitä vaatia lainanottajaltakin. Velkojan ei ole pakko kääntyä ensin velallisen puoleen vaatiakseen häneltä suoritusta, vaan hän voi vaatia suoritusta heti takaajalta.

Täytetakauksen antanut takaaja vastaa velan takaisinmaksusta vain siltä osin kuin suoritusta ei saada velan vakuudeksi asetetusta omaisuudesta. Täytetakaajalta velkoja saa vaatia suoritusta sen jälkeen, kun vakuus on myyty. Velkoja saa vaatia suoritusta myös silloin, kun ulosotossa on todettu, että vakuuden myynnille on este. Takaaja voi myös itse ilmoittaa velkojalle, ettei vaadi vakuuden myyntiä. Jos takaaja tekee tällaisen ilmoituksen, hänen suoritusvelvollisuutensa alkaa myös silloin. Mikäli velallista koskee yksityishenkilön velkajärjestely tai yrityksen saneeraus ja velallinen tällaisessa menettelyssä saa säilyttää vakuutena olevan omaisuuden, velkojalla on oikeus vaatia takaajalta suoritusta vain siitä osasta velkaa, jolle ei maksuohjelman mukaan saada suoritusta.

Jos velan erääntyminen edellyttää velalliseen kohdistuvaa eräännyttämistointa, velkojalla on oikeus vaatia suoritusta takaajalta vain, jos eräännyttämistoimi on kohdistettu sekä velalliseen että takaajaan. Mikäli velkaa koskee määräaika, jonka kuluessa velka on vasta täytettävä, myös takaajan suoritusvelvollisuus alkaa vasta, kun määräaika on kulunut umpeen takaajaan kohdistetun eräännyttämistoimen jälkeen. Sen sijaan, jos velallinen on asetettu konkurssiin, velkoja voi vaatia suoritusta takaajalta ilman eräännyttämistointa. Sama koskee yksityishenkilön velkajärjestelyä ja yritystä koskevaa saneerausmenettelyä sekä menettelyä, jossa on määrätty velkaa koskeva väliaikainen kielto.

 

Mitä tietoja takaajalla on oikeus saada?

Yksityistakaajalla on oikeus tietojen saantiin jo ennen takauksen antamista, jotta hän voi tarpeellisten ja luotettavien tietojen avulla arvioida velallisen suoriutumista maksuvelvoitteistaan ja sitä, millaisen riskin takaaja takauksella itse ottaa. Yksityistakaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä. Esimerkiksi yritys ei näin ollen ole yksityistakaaja. Ennen takauksen antamista luotonantajan on selvitettävä yksityistakaajalle, mitkä velat kuuluvat takauksen piiriin ja mitä liitännäiskustannuksia näihin velkoihin kuuluu. Tämän lisäksi luotonantajan tulee selvittää takaajalle ne edellytykset, joiden perusteella suoritusta voidaan vaatia takaajalta. Myös muista takaajan asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista tulee informoida takaajaa. Jos tällainen selvitys annetaan kirjallisena, se tulee antaa viimeistään takauksen antamista edeltävänä päivänä. Luotonantajan tulee myös ilmoittaa yksityistakaajalle sellaisista velallisen sitoumuksista ja muista tämän maksukykyyn liittyvistä seikoista, joilla voidaan olettaa olevan merkitystä takaajalle.

Yleistakaajalla on erityinen oikeus saada tietoja takauksen voimassaoloaikana. Luotonantajan on nimittäin ilmoitettava yleistakauksen antaneelle yksityistakaajalle kuuden kuukauden välein siitä, paljonko velkaa on maksamatta. Yleistakauksessa on myös mahdollista sopia, että uudesta päävelasta ilmoitetaan takaajalle viivytyksettä. Yleistakaus on takausmuoto, jossa takaajan antama takaus koskee muutakin kuin yhtä tiettyä velkaa. Takaukselle määrätään vain voimassaoloaika ja rahamääräinen yläraja.

Kaikilla takaajilla takausmuodosta riippumatta on oikeus takauksen voimassa ollessa saada pyynnöstä päävelkaa koskevia tietoja velkojalta. Luotonantajan on ilmoitettava yksityistakaajalle pyynnöstä sellaisista velallisen sitoumuksista ja muista tämän maksukykyyn vaikuttavista seikoista, joilla voidaan olettaa olevan merkitystä takaajalle. Luotonantajan ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin vain sellaisia tietoja, jotka ovat jo luotonantajan tiedossa ja jotka voidaan ilmoittaa takaajalle ilman erillisiä selvitystoimenpiteitä. Ilmoitusvelvollisuus koskee tämän lisäksi myös sellaisia tietoja, jotka luotonantaja voi hankkia sen käytettävissä olevasta luottotietorekisteristä. Luotonantajalla on oikeus saada takaajalta kohtuullinen korvaus tietojen luovuttamisesta aiheutuneista kustannuksista.

 

Millainen on yleistakaajan irtisanomisoikeus?

Yleistakaajalla on muista takaajista poiketen oikeus rajoittaa vastuutaan takauksen voimassaoloaikana. Yleistakauksen antaneella takaajalla on nimittäin oikeus määrätä takauksen voimassaoloaikana ajankohdasta, jonka jälkeen syntyvistä pääveloista hän ei enää vastaa. Tällaisen rajoituksen antamisesta tulee ilmoittaa velkojalle. Rajoitus tulee voimaan silloin, kun takaajan ilmoitus rajoituksesta on saapunut velkojalle. Ilmoituksessa voidaan myös määrätä myöhemmästä ajankohdasta.

 

Esimerkki:

A on antanut yleistakauksen B:lle. Takaus on annettu niin, että se on voimassa vuoden 2020 ja rahamääräinen yläraja on 20 000 euroa. Kesäkuussa A päättää kuitenkin irtisanoa yleistakauksen. Hän ilmoittaa velkojalle siitä, ettei takaus jatkukaan suunnitellusti vuoden loppuun asti. Ilmoitus saapuu velkojalle 16.06.2020. Jos A ei ilmoituksessaan erikseen mainitse muuta ajankohtaa takauksen päättymiselle, takaus päättyy 16.06.2020. A voi myös määrätä ilmoituksessaan toisesta, myöhemmästä ajankohdasta. Ilmoituksessa voi lukea esimerkiksi, että takaus päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä eli 30.06.2020. Näin ollen, vaikka ilmoitus saapuisi pankille jo 16.06.2020, takaus jatkuu vielä määrättyyn päivään saakka.

 

Takaajan oikeus saada tietoa velalliselta suoritusvelvollisuutensa selvittämiseksi

Takaajalla on oikeus saada velalliselta tietoa oman maksuvelvollisuutensa selvittämiseksi. Sen jälkeen, kun velkoja on esittänyt takaajalle maksuvaatimuksen, velallisen tulee takaajan pyynnöstä antaa päävelan suoritusvelvollisuuden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Näiden tietojen avulla takaajan on mahdollista arvioida se, onko hänellä perusteltua syytä kieltäytyä suorituksesta. Jos syytä ei ole, takaajan tulee maksaa velka velkojalle.

Mitä tällaiset tarpeelliset tiedot sitten ovat? Se riippuu pitkälti siitä, minkälaista sopimusta takaaja takaa. Takaus on voitu antaa esimerkiksi lainaan tai vaikkapa asuinhuoneiston vuokrasopimukseen. Vuokrasopimuksen takaajalle tarpeellisia tietoja voisivat olla muun muassa itse vuokrasopimus sekä selvitys velasta ja sen maksamattomasta määrästä. Myös ilmoitus siitä, onko saatava riidaton, voi olla takaajalle tarpeellinen. Koska laissa ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä tarpeellisilla tiedoilla tarkoitetaan, takaajalla on oikeus pyytää myös muunlaisia tietoja, mikäli ne ovat tarpeellisia hänen oman maksuvelvollisuutensa selvittämiseksi.

 

Sitovatko velan muutetut ehdot takaajaa?

Yksityistakaajalla on oikeus suorittaa päävelka alkuperäisen sopimuksen mukaisesti, jos päävelka on eräännytetty velallisen maksuviivästysten vuoksi. Takaajalla on sama oikeus, mikäli velka on eräännytetty ennakkoviivästyksen tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. Takaajalla on oikeus maksaa velka niiden maksuehtojen mukaisesti, joita olisi noudatettu, ellei velkaa olisi ennenaikaisesti eräännytetty. Edellytyksenä kuitenkin on, että yksityistakaaja suorittaa luotonantajan asettamassa ajassa viivästyneen maksun ja että päävelan suorittamisesta asetetaan toinen takaus. Takauksen sijaan myös muu vakuus käy, mikäli sen arvioidaan riittävän velan pääoman suorittamiseksi. Tämä luotonantajan asettama aika tulee olla vähintään kuukauden pituinen. On hyvä huomata myös se, ettei luotonantajan ole pakko hyväksyä muuta takausta kuin yhteisön antama takaus.

Laissa on säädetty myös siitä, ettei päävelan ehtojen muuttaminen takaajan vahingoksi sido takaajaa, ellei takaaja ole antanut kyseiseen muutokseen suostumusta. Poikkeuksena tähän on yleistakaus, jonka antanutta takaajaa myös epäedulliset muutokset sitovat. Takaajan suostumusta ei kuitenkaan vaadita sellaiseen maksuajan pidentämiseen tai muusta päävelan ehdon muutoksesta sopimiseen, jonka vaikutus takaajan vastuuseen on vähäinen. Suostumusta ei myöskään vaadita tällaiseen muutokseen, jos muutoksen peruste on yksilöity velkaa koskevassa sitoumuksessa.

 

Takaajan oikeus vakuuteen

Takaajalla on sama oikeus velkojan kanssa saada takautumissaatavalleen suoritus velallisen antamasta velan vakuudesta. Mikäli takaaja ei ole suorittanut koko päävelkaa, takaajan oikeus on toissijainen velkojan saatavaan nähden. Oikeus on toissijainen myös silloin, jos vakuus on ennen takausta annettu myös velkojan muun saatavan vakuudeksi. Takaajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vakuuteen, jos vakuus ei ole ensisijaisessa vastuussa velan suorittamisesta. Lisäksi, jos vakuus on jonkun muun kuin velallisen antama, takaaja saa oikeuden vakuuteen vain, jos takaajan ja vakuuden antajan välisestä vastuusta on niin sovittu. Jäljempänä on kerrottu siitä, milloin takaajalla on takautumisoikeus.

 

Mitä tarkoittaa takaajan kuittausoikeus?

Takaajalla on oikeus kuittaukseen, jos hänellä on saatava velkojalta. Tällöin takaaja saa tehdä suorituksensa velasta kuittaamalla velan saatavalla, joka hänellä on velkojalta. Takaajalla on myös oikeus käyttää kuittaukseen sellaista velallisen saatavaa velkojalta, jolla velkoja saisi kuitata päävelkaa. Velkojan tulee antaa takaajalle tällaisen kuittauksen toteuttamista varten tarpeelliset tiedot.

Käytännössä kuittausoikeus tarkoittaa siis sitä, että sekä takaajalla että velkojalla on saatavat toisiltaan ja ne näin ollen kumoavat toisensa siltä osin kuin ne ovat päällekkäisiä. Esimerkiksi, jos velkoja olisi takaajalle velkaa 100 euroa ja takaaja olisi takausvastuustaan johtuen velkojalle velkaa 150 euroa, takaajalla olisi oikeus kuitata velka siltä osin kuin heidän saatavansa olisivat päällekkäiset. Tässä tapauksessa päällekkäisyys muodostuu 100 euron osalta. Näin ollen takaaja jäisi velkojalle yhä velkaa 50 euroa.

 

Takaajan oikeus ennenaikaiseen suoritukseen

Takaajalla on oikeus suorittaa erääntynyt päävelka samoin edellytyksin kuin velallinen. Tämän lisäksi takaaja saa myös suorittaa erääntymättömän päävelan, mikäli velallisella olisi ollut oikeus eräännyttää velka ennenaikaisesti. Takaajalla on oikeus tehdä rahasuoritus siitä huolimatta, vaikka velallinen olisi ollut sitoutunut muunlaiseen suoritukseen. Jos velkojalla on oikeus eräännyttää päävelka velallisen sopimusrikkomuksen perusteella, takaaja saa suorittaa velan. Näin ollen velkojalla ei ole oikeutta vaatia takaajalta enempää kuin mitä velallinen olisi ollut velvollinen suorittamaan siinä tapauksessa, jos velkoja olisi eräännyttänyt velan. Sama pätee myös sellaiseen tilanteeseen, jossa velallisen osalta on aloitettu jokin maksukyvyttömyysmenettely.

 

Milloin takaajalla on takautumisoikeus?

Takaajalla on oikeus saada velalliselta takaisin se velan määrä, jonka takaaja on antamansa takauksen perusteella suorittanut velkojalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos takaaja on joutunut takauksensa perusteella suorittamaan velallisen velkojalle esimerkiksi 5 000 euroa, takaajalla on oikeus saada tämä 5 000 euroa takaisin velalliselta.

Takaajalla on takautumisoikeus velallisen lisäksi toisiin takaajiin. Takautumisoikeus voi kohdistua toiseen takaajaan tilanteessa, jossa samaa velkaa koskevat takaukset on annettu joko samaan aikaan tai toisiaan edellyttäen eikä takaajien keskinäisestä vastuusta ole sovittu mitään. Jos takaaja on tällaisessa tilanteessa, hänellä on oikeus saada jokaiselta muulta takaajalta takaajien pääluvun mukainen osuus takauksen perusteella suorittamastaan määrästä.

 

Esimerkki:

Velan takaajia on neljä ja he ovat yhdessä taanneet velasta 12 000 euroa. He eivät ole keskenään sopineet mitään siitä, missä suhteessa tulisivat vastaamaan takaisinmaksusta. Näin ollen on mahdollista olettaa, että vastuu menee pääluvun mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että koko takaussumma jaetaan takaajien määrällä eli neljällä. Näin jokaisen yksittäisen takaajan vastuuksi muodostuu 3 000 euroa. Jos yksi takaajista olisi jo maksanut velkojille takauksen perusteella koko summan eli 12 000 euroa, hänellä olisi oikeus saada kolmelta muulta takaajalta heidän suhteelliset osuutensa eli 3 000 euroa takaajaa kohden. Takaajalla olisi myös takautumisoikeus, vaikkei hän olisi suorittanut koko summaa. Takautumisoikeus on oman osuuden ylittävältä osalta. Jos takaaja olisi maksanut velasta 5 000 euroa, hänellä olisi 2 000 euron osalta takautumisoikeus.

Jos useammat takaajat ovat antaneet takauksensa eri aikoina ja toisistaan riippumatta eikä takaajien keskinäisestä vastuusta ole muuta sovittu, katsotaan aikaisemman takaussitoumuksen antaneen olevan ensisijaisesti takausvastuussa muihin takaajiin nähden. Tästä johtuen, jos myöhemmin takauksensa antanut on suorittanut takauksen perusteella velkaa, hänellä on oikeus vaatia koko suorittamansa määrä siltä takaajalta, joka on antanut oman takauksensa aiemmin. Sen sijaan aikaisemman takaussitoumuksen antaneella ei ole takautumisoikeutta myöhemmän takauksen antaneeseen nähden.

Takaajan takautumisoikeus alkaa niin velalliseen kuin muihinkin takaajiin nähden silloin, kun takaaja on suorittanut päävelkaa. Takautumisoikeus voi kuitenkin alkaa vasta päävelan erääntymisen jälkeen. Eli jos takaaja on maksanut velkaa ennen sen erääntymistä, hän ei voi vielä vaatia muilta suoritusta takautumisoikeuden perusteella. Hänen tulee odottaa eräpäivään. Takaajalla on oikeus saada viivästyskorkoa takautumissaatavalleen.

 

Yhteenveto

  • Takaaja ottaa vastuulleen toisen henkilön velvoitteen maksaa takaisin lainan, jos velallinen ei siihen pysty.
  • Takaajalla on oikeus saada tietoa velasta ja velallisesta, irtisanomisoikeus, takautumisoikeus, kuittausoikeus ja oikeus ennenaikaiseen velan suoritukseen.
  • Takaajan tärkein velvollisuus on maksuvelvollisuus.
  • Pääsääntöisesti toissijainen takaaja maksaa vain silloin, kun velallinen ei pysty maksamaan.
  • Omavelkainen takaaja vastaa velasta kuin omastaan, ja täytetakauksen antava takaaja vastaa vain siltä osin kuin suoritusta ei saada vakuudesta.
  • Velkoja voi vaatia suoritusta takaajalta heti, kun päävelka on erääntynyt.
  • Takaajalla on oikeus pyytää velalliselta tietoja maksuvelvollisuutensa määrittämiseksi, ja velallisen on annettava tätä varten tarvittavat tiedot. Vaaditut tiedot vaihtelevat takuun luonteen mukaan.
  • Takaajalla on oikeus maksaa velka alkuperäisen sopimuksen mukaisesti, eivätkä takaajaa vahingoittavat velkaehtojen muutokset ole sitovia, ellei takaaja siihen suostu.
  • Takaajalla on sama oikeus kuin velkojalla saada maksu velallisen antamista vakuuksista, mutta vasta sen jälkeen, kun velkojan saatava on täytetty.
  • Takaajan oikeus vakuuteen on myös toissijainen, jos se on annettu velallisen muiden velkojen vakuutena.

 

Summary in English

  • The guarantor assumes responsibility for another person's obligation to repay a loan if the debtor is unable to do so.
  • The guarantor has the right to receive information about the debt and the debtor, the right to terminate, the right to default, the right to set off and the right to early payment of the debt.
  • The most important obligation of the guarantor is the obligation to pay.
  • Generally, the secondary guarantor pays only when the debtor is unable to pay.
  • A self-debted guarantor is responsible for the debt as if it were his own, and the guarantor giving a supplementary guarantee is only responsible to the extent that performance cannot be obtained from the collateral.
  • The creditor can demand performance from the guarantor as soon as the principal debt is due.
  • The guarantor has the right to request information from the debtor to determine his payment obligation, and the debtor must provide the necessary information for this purpose. The required information varies depending on the nature of the warranty.
  • The guarantor has the right to pay the debt in accordance with the original agreement, and changes to the terms of the debt that harm the guarantor are not binding, unless the guarantor agrees.
  • The guarantor has the same right as the creditor to receive payment for the collateral provided by the debtor, but only after the creditor's claim has been satisfied.
  • The guarantor's right to security is also secondary if it has been given as security for the debtor's other debts.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Kuka kelpaa takaajaksi?

Takaaja voi olla niin luonnollinen henkilö kuin oikeushenkilökin. Tämä tarkoittaa sitä, että takaaja voi olla ihan tavallinen yksityishenkilö, mutta myös yritys, yhdistys tai säätiö. Sille, kuka takaajaksi kelpaa, ei ole asetettu laissa mitään yleisiä ehtoja. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää sitä, että takaajan voidaan olettaa selviytyvän takaamansa summan maksamisesta. Takaajan maksukyvyn varmistaakseen pankit saattavat edellyttää takaajalta erilaisia asioita. Saattaa olla, että pankki haluaa, ettei takaajalla ole esimerkiksi maksuhäiriömerkintää.

Laissa ei ole asetettu mitään ikärajaa sille, kuka voi toimia takaajana. Periaatteessa takaajana voisi toimia näin ollen yhtä hyvin 15-vuotias kuin 45-vuotias. Käytännössä iällä saattaa kuitenkin olla suurikin merkitys. Pankki todennäköisesti pitää 45-vuotiasta, vakituisesti töissä käyvää aikuista luotettavampana takaajana kuin alaikäistä ilman vakituista tulonlähdettä. Pankin intressinä on kuitenkin turvata oma etunsa eli se, miten pankki saa rahansa varmimmin takaisin.

Koska laina on pankin ja lainanottajan välinen sopimus, on pankilla oikeus määrätä niistä ehdoista, joilla se on valmis tämän sopimuksen tekemään. Tästä johtuen pankkien ehdot saattavat poiketa toisistaan myös sen suhteen, kenet he kelpuuttavat takaajaksi. Tutustuthan juuri sinun pankkisi asettamiin ehtoihin.

2. Mitä jos velallinen kuolee?

Velkojan oikeus takaukseen säilyy, vaikka velallinen kuolisi. Velan maksamisesta sovitaan ensisijaisesti kuolinpesän kanssa. Mikäli kuolinpesän varat eivät riitä kuittaamaan velkaa, velkojalla on edelleen oikeus periä velka takaajalta.

3. Mitä jos takaaja kuolee?

Vaikka takaaja kuolisi, velkojan oikeus takaukseen ei lakkaa. Tällaisessa tapauksessa velkojan tulisi sopia kuolinpesän kanssa siitä, miten velka hoidetaan.

4. Voiko takausta siirtää toiselle henkilölle?

Luotonantaja arvioi takaajan maksukyvyn aina tapauskohtaisesti ennen takauksen hyväksymistä ja lainan myöntämistä. Arvioinnin perusteella henkilö joko hyväksytään takaajaksi tai ei. Ratkaisevaa on, pitääkö luotonantaja todennäköisenä sitä, että takaaja pystyy takausvastuusta tarvittaessa suoriutumaan. Näin ollen, vaikka luotonantaja olisi hyväksynyt jonkun henkilön takaajaksi, se ei tarkoita, että kuka tahansa toinen voisi tulla tämän tilalle. Velkoja arvioi, toisiko tämä tilalle tuleva takaaja samanarvoisen turvan takaisinmaksulle. Siksi takaajan vaihtumiseen tarvitaan velkojan suostumus.

5. Onko takaajan vastuuta mahdollista sovitella?

Takaajan vastuuta on mahdollista sovitella. Sovittelu on mahdollista muun muassa silloin, kun takaajan maksettavaksi tulevan velan määrä on kohtuuttoman suuri takaajan taloudelliseen asemaan nähden ja luotonantaja oli tai olisi pitänyt olla tästä epäsuhdasta tietoinen.

6. Milloin takaaja vapautuu vastuusta?

Takaajan vastuu velkojaa kohtaa lakkaa silloin, kun päävelka on suoritettu tai se on muuten lakannut. Velka voi lakata esimerkiksi silloin, jos velkoja ei ilmoita saatavaansa velallista koskevassa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

 

Aiheesta muualla

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]