Minilex - Lakipuhelin

Sivullisen asema oikeudenkäynnissä


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Muut henkilöt kuin jutun asianosaiset ovat sivullisia. Tavallisesti riita-asian käsittelyyn tuomioistuimessa osallistuvat vain asianosaiset. Joskus asia voi kuitenkin koskea sivullisen oikeutta siten, että hänelle on varattava tilaisuus oikeuksiensa valvomiseen. Sivullinen voi valvoa asiassa etujaan nostamalla oman kanteen, joka mahdollisesti yhdistetään käsiteltäväksi alkuperäisen kanteen kanssa tai väliintulolla. Väliintulo tarkoittaa ulkopuolisen henkilön osallistumista asianosaisten väliseen oikeudenkäyntiin omasta aloitteestaan ja omassa intressissään. Väliintulolle asetetaan kuitenkin eräitä edellytyksiä.

Sivullinen ei siis ole asianosaisena oikeudenkäynnissä eikä hänestä voi sellaista tulla, mutta hän voi tehdä väitteen siitä, että oikeudenkäynnin kohteena oleva asia koskee hänen oikeuttaan. Tämä ei edellytä kuitenkaan sitä, että ratkaisun oikeusvoimavaikutuksen pitäisi ulottua sivulliseen. Sivullisen pitää pystyä esittämään todennäköisiä syitä sen tueksi, että oikeudenkäynnin kohteena oleva asia koskee hänen oikeuttaan. Tämän jälkeen hän saa osallistua oikeudenkäyntiin väliintulijana jommankumman asianosaisen puolella. Väliintulija siis valvoo omia etujaan, mutta se tapahtuu jompaakumpaa asianosaista tukien. Väliintulijaksi haluavan henkilön on tehtävä sitä koskeva hakemus tuomioistuimelle. Asianosaisille on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta. Mikäli väliintulohakemus hylätään, saa väliintulijaksi pyrkinyt hakea sitä koskevaan päätökseen erikseen muutosta.

Väliintulijalla on oikeus toimia oikeudenkäynnissä asianosaisen tavoin, vaikka hänellä ei olekaan asianosaisasemaa. Väliintulija ei kuitenkaan saa muuttaa kannetta eikä ryhtyä muuhunkaan toimeen, joka on ristiriidassa asianosaisen suorittaman toimen kanssa. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi kanteen peruuttaminen tai sen myöntäminen. Tällaiset toimet ovat tietenkin sallittuja silloin, kun väliintulijan tukema asianosainen hyväksyy nämä toimet, mutta ilman hänen hyväksyntäänsä väliintulija ei voi niihin pätevästi ryhtyä. Väliintulijalla ei myöskään ole itsenäistä muutoksenhakuoikeutta vaan hän voi hakea muutosta tuomioon tai päätökseen ainoastaan asianosaisen ohella.

Väliintulijalta edellytetään väliintulointressiä. Oikeudenkäynnin kohteena olevan asian on siis koskettava hänen oikeuttaan. Pelkkä taloudellinen intressi ei pääsäännön mukaan kuitenkaan riitä perustamaan sitä. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa velkoja hakee pääsyä väliintulijaksi sillä perusteella, että velallinen ei tulisi toisen velkojan kanteen johdosta maksukyvyttömäksi. Velkojalla ei ole tällöin oikeutta osallistua väliintulijana oikeudenkäyntiin. Oikeuskäytännössä on toisaalta todettu, että rajanveto puhtaasti oikeudellisen tai taloudellisen intressin välillä ei ole aina mahdollinen. Väitetyn intressin on kuitenkin edellytetty olevan oikeudellinen siinä mielessä, että se voisi olla itsenäisenkin oikeudenkäynnin kohteena. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että tietyissä tilanteissa väliintulo-oikeus on aina oltava. Esimerkiksi lapsen elatusavun vahvistamista koskevassa asiassa lasta edustavalla vanhemmalla on aina oikeus osallistua väliintulijana asian käsittelyyn. Väliintulointressiä arvioitaessa huomiota kiinnitetään myös siihen, onko väliintulijaksi pyrkivällä muita tehokkaita oikeussuojakeinoja käytössään, joilla hän voisi valvoa omaa oikeuttaan tai vastaavasti torjua korjaamattomien tappioiden syntymisen. Mikäli henkilöllä siis on tällaisia keinoja käytössään, ei hänelle välttämättä sen perusteella myönnetä väliintulo-oikeutta. Sen sijaan sillä, millä tavalla väliintulijaksi pyrkivä käyttäisi hänelle kuuluvaa puhevaltaa tai katsotaanko hänellä ylipäänsä olevan oikeudellista tarvetta kanteen ajamiseen, ei ole merkitystä.

Sivullisen aseman ja oikeuksien selvittämisessä lähtökohtana on siis oikeudenkäynnin kohteena olevan asian tarkasteleminen. Sen on koskettava väliintulijaksi pyrkivän oikeutta, jotta hänellä olisi mahdollisuuksia päästä väliintulijaksi oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynnin kohteena olevan asian mahdollisen ratkaisun oikeusvoimavaikutuksen ei kuitenkaan tarvitse ulottua väliintulijaksi pyrkivään asti. Mikäli ratkaisulla kuitenkin olisi sitova oikeusvoimavaikutus häneen, on väliintulijaksi pyrkivä itsenäinen väliintulija. Tällöin hänellä on tavallista väliintulijaa laajemmat oikeudet ja siksi nämä väliintulomuodot on syytä osata erottaa toisistaan. Väliintulointressin pitää lisäksi täyttää tietyt edellytykset, jotta sivullinen voidaan hyväksyä väliintulijaksi. Tähän liittyy muun muassa oikeudellisen ja taloudellisen intressin erottaminen toisistaan. Etenkin laajoissa ja monimutkaisissa tapauksissa voi olla tarpeen kääntyä asiantuntijan puoleen sen selvittämiseksi, onko kyseessä olevassa tapauksessa mahdollisuuksia päästä väliintulijaksi ja millaisia oikeuksia väliintulijalle tällöin kuuluu.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »