Minilex - Lakipuhelin

Asianosaisseuraanto eli asianomistajan oikeusaseman siirtyminen rikosasioissa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Asianosaisseuraanto ei ole rikosasioissa kovin yleinen. Se voi koskea joko asianomistajan syyteoikeutta tai yksityisoikeudellista vaadetta, joka on yleensä vahingonkorvausvaatimus. Mikäli asianomistaja kuolee oikeudenkäynnin aikana, hänen nostamansa syytteen käsittely jää sillensä. Kuolleen asianomistajan eräillä lähiomaisilla on kuitenkin oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta eli jatkaa hänen nostamansa syytteen ajamista oikeudenkäynnissä. Tällöin on siis kyseessä syyteoikeutta koskeva asianosaisseuraanto. Yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta seuraanto on mahdollinen samaan tapaan kuin riita-asioissakin.

Asianomistajan syyteoikeus on aina henkilökohtainen ja sen osalta asianosaisseuraanto ei ole mahdollinen. Syyteoikeutta ei siis voi luovuttaa toiselle samaan tapaan kuin riita-asioissa riidan kohdetta. Jos esimerkiksi asianomistaja on ajanut syytettä omaisuutensa vahingoittamisesta, mutta luovuttaakin oikeudenkäynnin kuluessa kyseisen omaisuuden kolmannelle henkilölle, ei tämä kolmas henkilö voi ryhtyä jatkamaan syytettä. Syyteoikeus ei myöskään siirry perintönä tai testamenttina. Syyteoikeutta koskeva asianosaisseuraanto rikosasioissa on siis mahdollinen ainoastaan silloin, kun asianomistaja kuolee oikeudenkäynnin aikana tai hän on kuollut ennen kuin on käyttänyt syyteoikeuttaan. Tällöin hänen eräillä lähiomaisillaan on kahdessa tilanteessa oikeus käyttää kuolleen asianomistajan syyteoikeutta.

Tällainen tilanne on ensinnäkin silloin, kun asianomistaja kuolee rikoksen johdosta. Tällöin asianomistajan leskellä ja lapsilla on oikeus käyttää kuolleen asianomistajan syyteoikeutta. Mikäli hänellä ei ole leskeä tai lapsia, on hänen vanhemmillaan ja sisaruksillaan oikeus sen käyttämiseen. Vanhemmat ja sisarukset eivät siis voi käyttää syyteoikeutta, mikäli asianomistajalta on jäänyt leski tai lapsia, eivätkä he halua syyteoikeutta käyttää. Vanhemmilla ja sisaruksilla on kuitenkin aina oikeus syyteoikeuden käyttämiseen silloin, kun kuolleen asianomistajan leski tai joku lapsista on epäiltynä kyseisestä rikoksesta. Lähiomaisista voi tulla myös asianomistajia, mikäli asianomistaja on kuollut rikoksen johdosta ja heille on sen perusteella syntynyt oikeus vaatia vahingonkorvausta rikoksen tekijältä.

Omaiset voivat käyttää asianomistajan syyteoikeutta myös silloin, kun asianomistaja on kuollut muusta syystä kuin rikoksesta, mutta kuitenkin siten, että häneen on kohdistunut rikos ennen kuolemaansa. Asianomistaja ei siis tällöin ole ehtinyt käyttää syyteoikeuttaan eli tehdä syyttämispyyntöä tai nostaa syytettä. Asianomistajan leskellä, lapsilla, vanhemmilla ja sisaruksilla on samanlainen oikeus esittää rikoksen johdosta syyttämispyyntö sekä nostaa syyte ja ajaa sitä, kuin mitä kuolleella asianomistajallakin olisi ollut. Heillä kaikilla on siis sama mahdollisuus syyteoikeuden käyttämiseen. Jos asianomistaja sen sijaan oli peruuttanut syyttämispyyntönsä, eivät omaiset voi käyttää syyteoikeutta. Omaisilla ei myöskään ole syyteoikeutta silloin, kun asianomistaja on halunnut, ettei syyttämispyyntöä esitetä eikä syytettä nosteta. Lähiomaiset eivät siis pysty tällöin kumoamaan asianomistajan tahtoa. Rikoksesta epäilty on velvollinen näyttämään toteen asianomistajan tahdon siitä, ettei tämä tahtonut syyttämispyyntö esitettävän tai syytettä nostettavan. Asianomistajan tahdonilmaisulle ei ole säädetty mitään tiettyä muotoa, mutta epäselvissä tapauksissa syyte on mieluummin tutkittava kuin jätettävä tutkimatta.

Rikosasiassa syytetyn osalta asianosaisseuraanto ei ole mahdollinen rangaistusvaatimuksen osalta. Jos syytetty kuolee oikeudenkäynnin aikana, häntä vastaan ajettu syyte raukeaa. Yksityisoikeudellisia menettämisseuraamus-, korvaus- sekä muita vaatimuksia sen sijaan voidaan syytetyn kuoltua ajaa tämän oikeudenomistajia vastaan, jotta vaadittu korvaus tai menettämisseuraamus voitaisiin tuomita maksettavaksi kuolinpesän varoista. Menettämisseuraamusta kuolinpesän varoista ei kuitenkaan tuomita, jos se olisi kohtuutonta. Kohtuuttomuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota ilmeisyyteen. Olisi esimerkiksi ilmeisen kohtuutonta, jos rikoksentekijän oikeudenomistajat joutuisivat vastuuseen rikoksentekijän teosta johtuvista vaatimuksista, jos rikoksentekijä on esimerkiksi käyttänyt rikoksella saamansa laittoman hyödyn täysin omiin tarkoituksiinsa ilman, että hänen oikeudenomistajansa olisivat hyötyneet rikoksesta.

Rikosasioissa asianosaisseuraanto ei voi tapahtua asianomistajan syyteoikeuden siirtämisellä kolmannelle henkilölle samaan tapaan kuin riita-asioissa riidan kohteen siirtäminen. Seuraanto voi tapahtua ainoastaan silloin, kun asianomistaja kuolee oikeudenkäynnin aikana tai hän on kuollut ennen kuin on käyttänyt syyteoikeuttaan. Tällöinkin ainoastaan laissa säädetyt lähiomaiset voivat käyttää syyteoikeutta. Lähiomaisten piiriä ei siis voi laajentaa. Syyteoikeuden käyttämisessä kannattaa huomioida mahdollisten oikeudellisten neuvojen tarve samalla tavalla kuin muissakin rikosoikeudenkäynneissä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa