Minilex - Lakipuhelin

Potilasvakuutuskeskus korvaa potilasvahinkoja


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Potilasvakuutuskeskuksen tehtävä on potilasvahinkojen korvaaminen potilasvahinkolain mukaisesti. Keskus koostuu potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavista vakuutusyhtiöistä. Jokaisella yksiköllä, joka harjoittaa terveyden- tai sairaanhoitoa Suomessa, täytyy näet olla vakuutus potilasvahingon varalta. Potilasvakuutusjärjestelmä on siten keskitetty ja kattava. Artikkelissa kerrotaan korvauksen edellytyksistä ja laskentaperusteista.

Potilasvahinkolain mukaan korvausta voi saada seitsemästä erityyppisestä potilasvahingosta. Käytännössä selvästi yleisin on ns. taitovahinko. Se aiheutuu tutkimuksesta, hoidosta ym. käsittelystä tai sen laiminlyönnistä. Korvausta saa, jos kokenut terveydenhuollon ammattilainen olisi käsitellyt potilasta toisin ja todennäköisesti välttänyt vahingon. Kyse voi olla esimerkiksi virheellisestä tai viivästyneestä diagnoosista, jollaista kokenut ammattilainen ei olisi tehnyt.

Myös laitevahingosta saa korvausta. Se aiheutuu siitä, että asianmukaisesti käytetty sairaanhoitolaite tai -väline ei toiminut kunnolla. (Jos laitetta käytetään väärin, kyse on usein taitovahingosta.) Käsittelyvahinko taas aiheutuu tapaturmasta tutkimuksessa, hoidossa tai sairaankuljetuksessa: Kyse voi olla esimerkiksi paareilta putoamisesta.

Mielenkiintoinen vahinkotyyppi on infektiovahinko. Se aiheutuu tutkimuksen, hoidon tai muun käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta. Sitä ei kuitenkaan korvata, jos arvioidaan, että potilaan tulee sietää se, ottaen huomioon vahingon vakavuus, ennakoitavuus ja potilaan alkuperäinen tila. Käytännössä korvataan vain melko vakava ja yllättävä infektiovahinko.

Lisäksi korvataan vahinko, joka aiheutuu määrätyn lääkkeen virheellisestä toimittamisesta. Kyse ei ole lääkkeen sivuvaikutuksesta, vaan siitä, että apteekki antaa väärän lääkkeen tai huonot ohjeet. Myös korvataan vahinko, joka aiheutuu hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai muusta pettämisestä.

Potilasvahinkolain nojalla korvataan myös ns. kohtuuttomuusvahinko. Se aiheutuu sinänsä asianmukaisesta tutkimuksesta, hoidosta tms., mutta johtaa vaikeaan sairauteen, vammaan tai kuolemaan. Korvaus edellyttää, että seurausta pidetään kohtuuttomana ottaen huomioon mm. sen vakavuus ja yllättävyys sekä alun perin käsitellyn sairauden laatu.

Potilasvahinkojen korvaamisesta tulee huomata vielä muutama yleinen asia: Ne koskevat kaikkia vahinkotyyppejä. Potilasvahinko tarkoittaa terveydentilan haitallista muutosta tai haitallisen tilan jatkumista liian kauan. Potilasvahinko aiheutuu tietystä teosta (tai laiminlyönnistä), jos on melko todennäköistä, että ilman sitä ei olisi tapahtunut vahinkoa. Potilasvahingon korvaus koostuu tarpeellisista sairaanhoito- ym. kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä, sekä tilapäisestä ja pysyvästä haitasta; vähäistä potilasvahinkoa ei korvata.

Potilasvakuutuskeskus siis korvaa potilasvahinkoja, joita on seitsemää eri tyyppiä: Tärkeimpiä ovat taitovahingot, mutta myös infektio- ja käsittelyvahinkoja tapahtuu jonkin verran. Potilasvahingon korvaaminen ei välttämättä edellytä näyttöä kenenkään huolimattomuudesta: Tällä tavoin menettely eroaa vahingonkorvausasioista tuomioistuimissa. Toki vahingonkärsijä voi halutessaan nostaa vahingonkorvauskanteen, potilasvahinkoilmoituksen sijasta tai lisäksi.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa