Minilex - Lakipuhelin

Onko kuolinpesä vastuussa vainajan ulosotossa olevista veloista?


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Jos vainajaa vastaan on ennen tämän kuolemaa hankittu ulosottoperuste, voi velkoja hakea saman ulosottoperusteen nojalla ulosottoa myös kuolinpesää vastaan. Ketään yksittäistä kuolinpesän osakasta vastaan ei kuitenkaan voida hakea ulosottoa vainajaan kohdistuvan ulosottoperusteen nojalla. Oikeus hakea ulosottoa kuolinpesää vastaan ilman uutta tuomiota on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan velkojan tulee aina hankkia uusi ulosottoperuste uutta vastaajaa vastaan.

Näin ollen vainajan ulosottovelat tulevat kuolinpesän vastattavaksi, jolleivat ne ole vanhentuneita. Vainajan veloiksi katsotaan velat, jotka vainaja on tehnyt eläessään sekä velat, jotka perustuvat hänen eläessään tekemäänsä sopimukseen. Ne otetaan huomioon perukirjassa ja ne katetaan perittävän jäämistöstä pesänselvitysvelkojen jälkeen.

Jos ulosottovelallinen on kuollut, koskevat hänelle kuuluvat velvoitteet kuolinpesää. Kuolinpesä on näin velvollinen huolehtimaan ulosottoon kuuluvan tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Sen on velvollinen täyttämään se, jonka hallussa pesä on tai joka on ulosottokaaren mukainen sivullinen. Käytännössä velvollisuus on joko omaisuuden haltuun ottaneella osakkaalla, kuolinpesän yhteishallinnossa kaikilla pesän osakkailla, tuomioistuimen määräämällä toimitsijalla, pesänselvittäjällä tai kuolinpesän konkurssihallinnon puolesta toimivalla pesänhoitajalla.

On hyvä pitää mielessä, että velan päätyminen ulosottoon ei automaattisesti tarkoita, että vainaja olisi ollut varaton. Ulosottoon voidaan joutua myös velallisen maksuhaluttomuuden vuoksi. Se, että vainajalla on velkoja ulosotossa ei siis välttämättä ole merkki kuolinpesän varattomuudesta. Lisätietoa vainajan maksamattomien velkojen vaikutuksesta ja niiden huomioon ottamisesta saat lakimieheltä.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »