Minilex - Lakipuhelin

Onko kuolinpesä vastuussa vainajan ulosotossa olevista veloista?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Mikäli vainajaa vastaan on ennen tämän kuolemaa hankittu ulosottoperuste, voi velkoja hakea tämän ulosottoperusteen nojalla ulosottoa myös kuolinpesää vastaan. Ketään yksittäistä kuolinpesän osakasta vastaan ei kuitenkaan voida hakea ulosottoa vainajaan kohdistuvan ulosottoperusteen nojalla. Oikeus hakea ulosottoa ilman uutta tuomiota on poikkeus pääsäännöstä, joka mukaan velkojan tulee hankkia uusi ulosottoperuste uutta vastaajaa vastaan, ennen kuin hän voi hakea ulosottoa.

Näin ollen vainajan ulosottovelat, mikäli ne eivät ole vanhentuneita, tulevat kuolinpesän vastattavaksi. Vainajan velkoja ovat velat, jotka vainaja on tehnyt eläessään tai jotka perustuvat hänen eläessään tekemäänsä sopimukseen. Ne otetaan huomioon perukirjassa ja ne katetaan perittävän jäämistöstä pesänselvitysvelkojen jälkeen.

Kun ulosottovelallinen on kuollut, koskevat velalliselle kuuluvat velvoitteet kuolinpesää. Kuolinpesä on näin velvollinen huolehtimaan ulosotossa tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Velvollisuuden on velvollinen täyttämään se, jonka hallussa pesä on tai joka on ulosottokaaren mukainen sivullinen. Käytännössä velvollisuus on joko omaisuuden haltuun ottaneella osakkaalla, kuolinpesän yhteishallinnossa kaikilla pesän osakkailla, tuomioistuimen määräämällä toimitsijalla, pesänselvittäjällä tai kuolinpesän konkurssihallinnon puolesta toimivalla pesänhoitajalla.

On hyvä pitää mielessä, että velan päätyminen ulosottoon ei automaattisesti tarkoita, että vainaja olisi ollut varaton. Ulosottoon voidaan joutua myös velallisen maksuhaluttomuuden vuoksi. Näin vainajan velkojen ulosotossa oleminen ei välttämättä ole merkki kuolinpesän varattomuudesta. Lisätietoa vainajan maksamattomien velkojen vaikutuksesta ja niiden huomioon ottamisesta saat lakimieheltä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa