- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliittolain mukaan kumpikin puoliso vastaa yksin velasta, jonka hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Näin ollen leski ei ole vastuussa vainajan tekemistä veloista, vaan velka katetaan vainajan jäämistöomaisuudesta. Käytännössä velat katetaan avio-oikeuden alaisella omaisuudella. Mikäli velkaa on kuitenkin tehty avio-oikeudesta vapaan omaisuuden parantamiseen tai sellaisen omaisuuden hankkimiseksi, on velka katettava ensisijaisesti avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella ja vasta toissijaisesti avio-oikeuden alaisella omaisuudella. Myös huolimattomasta asioiden hoidosta aiheutunut velka katetaan ensisijaisesti avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella.
Avioliittolain mukaan ositusta ei saa toimittaa ennen kuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, elleivät leski ja kuolleen puolison kuolinpesän osakkaat toisin sovi. Samoin säädetään perintökaaressa, jonka mukaan ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus. Säännöksillä varmistetaan, ettei velkojan mahdollisuuksia saada suoritusta saatavalleen heikennetä osituksen ja siihen liittyvän tasingon maksun myötä.
Kun puolisoiden yhteinen taival päättyy toisen kuolemaan, herää kysymys siitä, miten käy velkojen, joista puolisot ovat yhteisessä vastuussa. Käytännössä puolisoiden katsotaan olevan vastuussa yhteisestä velastaan yhtä suurin osuuksin. Jos kyse on elatukseen tehdystä velasta, katsotaan puolisoiden vastaavan siitä kuitenkin siinä suhteessa kuin heidän olisi tullut antaa varoja elatukseen. Tämän suhteellisen osuuden määrittäminen voi olla käytännössä erittäin hankalaa.
Lisäksi on säädetty, että sekä kuolleen puolison perillisillä että leskellä on oikeus vaatia, että yhteisestä velasta tulee suorittaa toisen osuus tai vakuus maksamisesta ennen ositusta. Tämä oikeus voi olla erittäin tarpeellinen, sillä velkojalla on lähtökohtaisesti oikeus periä puolisoiden yhteisesti ottamaa velkaa kummalta tahansa puolisoista. Jos toinen puolisoista tai tämän perilliset eivät hoida osuutensa maksua, on velkojalla oikeus saada suoritus kokonaisuudessaan toiselta puolisolta.
Jos toisella puolisolla on enemmän velkoja kuin varoja, merkitään hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästöksi osituksessa nolla. Tämä ns. nollasääntö varmistaa, ettei toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset menetä osituksessa kohtuuttomasti omaisuutta toisen puolison ylivelkaisuuden vuoksi.
Puolisoiden velkasuhteiden selvittäminen voi olla haastavaa. Lakimieheltä saat kuitenkin vastauksen kiperiinkin kysymyksiin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa