Minilex - Lakipuhelin

Vastaako leski vainajan veloista?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Avioliittolain mukaan kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Näin ollen leski ei ole vastuussa vainajan eläessään tekemistä veloista, vaan velka katetaan vainajan jäämistöomaisuudesta. Käytännössä velat katetaan avio-oikeuden alaisella omaisuudella. Mikäli velkaa on kuitenkin tehty avio-oikeudesta vapaan omaisuuden parantamiseen tai sellaisen omaisuuden hankkimiseksi, on velka katettava ensisijaisesti avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella ja vasta toissijaisesti avio-oikeuden alaisella omaisuudella. Myös huolimattomasta asioiden hoidosta aiheutunut velka katetaan ensisijaisesti avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella.

Avioliittolain mukaisesti ositusta ei saa toimittaa ennen kuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, elleivät leski sekä kuolleen puolison osakkaat toisin sovi. Samoin säädetään perintökaaressa, jonka mukaan ositusta tai perinnönjakoa ei saa toimittaa, ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus. Näin turvataan se, ettei velkojan mahdollisuuksia saada suoritusta saatavalleen heikennetä osituksen ja siihen liittyvän tasingon maksun myötä.

Kun puolisoiden yhteinen taival päättyy toisen kuolemaan herää kysymys myös siitä, miten käy velkojen, joista puolisot ovat yhteisessä vastuussa. Käytännössä puolisoiden katsotaan olevan vastuussa yhteisestä velastaan yhtä suurin osuuksin. Jos kyse on elatukseen tehdystä velasta, katsotaan puolisoiden vastaavan siitä kuitenkin siinä suhteessa kuin heidän olisi tullut antaa varoja elatukseen. Tämän suhteellisen osuuden määrittäminen voi olla käytännössä hankala tehtävä.

Yhteisen velan osalta on lisäksi säädetty, että sekä kuolleen puolison perillisissä että leskellä on oikeus vaatia, että ennen ositusta yhteisestä velasta tulee suorittaa toisen osuus tai sen maksamisesta on annettava vakuus. Tämä on tarpeen sen takia, että velkojalla on lähtökohtaisesti oikeus periä puolisoiden yhteisesti ottamaa velkaa kummalta tahansa puolisoista. Jos toinen puolisoista tai tämän perilliset eivät hoida osuutensa maksua, on velkojalla oikeus saada suoritus kokonaisuudessaan toiselta puolisolta.

Tilanteessa, jossa puolisolla on enemmän velkoja kuin varoja, merkitään hänen avio-oikeuden omaisuutensa säästöksi osituksessa nolla. Tämä ns. nollasääntö varmistaa, ettei toinen puoliso, eivätkä lesken ollessa ylivelkainen kuolleen puolison perilliset, menetä osituksessa kohtuuttomasti omaisuutta toisen puolison ylivelkaisuuden vuoksi.

Puolisoiden velkasuhteiden selvittäminen voi olla haastavaa. Ongelmia voi tuottaa myös se, että lesken hallintaoikeuden alaiseen omaisuuteen kohdistuu panttioikeus vainajan veloista, ja omaisuutta olisi tarpeen myydä vainajan velkojen kattamiseksi. Tällöin pohdittavaksi voi tulla, onko leskellä oikeus maksaa vainajan velka säilyttääkseen hallintaoikeutensa. Näihin ja muihin velkasuhteisiin liittyviin kysymyksiin saat vastauksen lakimieheltä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa