Minilex - Lakipuhelin

Missä järjestyksessä kuolinpesän konkurssivelat maksetaan?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Mikäli kuolinpesä osoittautuu maksukyvyttömäksi tai ylivelkaiseksi on kuolinpesän pesänselvittäjällä, kuolinpesän osakkaalla sekä kuolinpesän velkojalla oikeus hakea kuolinpesän asettamista konkurssiin. Jotta konkurssiin asettaminen tulee kyseeseen edellytetään myös, että konkurssi on kuolinpesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi kuolinpesän sekä vainajan velkojen maksuun. Ylivelkaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kuolinpesän varat eivät riitä sen velkojen maksuun. Maksukyvyttömyydellä taas tarkoitetaan, että kuolinpesä on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön suoriutumaan velkojensa maksusta niiden erääntyessä. Kun kuolinpesä asetetaan konkurssiin sen hallintoa hoitamaan määrätään pesänhoitaja.

Kun velkojen määrä konkurssiin alkaessa ylittää kuolinpesän varojen määrän, eivät kuolinpesän velkojat, eli nyt konkurssivelkojat, voi saada täyttä suoritusta velalleen. Miten ja missä järjestyksessä maksu sitten hoidetaan?

Laki velkojien maksunsaantijärjestyksessä määrää, missä järjestyksessä velkojat saavat maksun tilanteessa, jossa velallisella ei ole tarpeeksi varallisuutta kaikkien velkojensa maksamiseen. Lähtökohtana on velkojien tasa-arvo, jonka mukaan velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu velallisen varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa. Tätä maksuosuutta kutsutaan jako-osaksi.

Käytännössä velkojien tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu kuvatun lailla, koska tietyt saatavat on säädetty lailla etuoikeutetuiksi. Tämä tarkoittaa, että ne tulee maksaa ennen muita saatavia. Toisaalta taas osa saatavista on säädetty viimesijaisiksi, jolloin ne maksetaan vasta kaikkien muiden saatavien jälkeen, mikäli varoja on enää käytettävissä.

Etuoikeutettuja saatavia ovat käytännössä elatusapusaatavat sekä saatavat, joiden vakuutena on pantti- tai pidätysoikeus. Myös yrityskiinnityksen haltijalla on etusija suhteessa muihin velkojiin. Viimesijaisia saatavia ovat 1) konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta kertyvä korko, ja viivästyksen keston mukaan määräytyvä maksuviivästyksen seuraamus, jota etuoikeus ei koske, 2) tietyt seuraamusluonteiset saatavat, kuten ylikuormamaksu, rikoksen tai lainvastaisen menettelyn vuoksi tuomittu tai määrätty julkisoikeudellinen maksuseuraamus, 3) lainaehdoiltaan viimesijaiset saatavat, 4) lahjalupauslakiin perustuvat saatavat sekä 5) kuolinpesän konkurssissa muut kuolinpesän velat kuin pesänselvitysvelat. Näille viimesijaisille saataville maksetaan kuolinpesän konkurssissa jako-osuus ainoastaan, mikäli kaikki muut saatavat on täysin maksettu.

Niin sanotut massavelat, eli konkurssin asettamisen jälkeen syntyneet velat, maksetaan sitä mukaan kun ne erääntyvät. Konkurssiin asetettu kuolinpesä vastaa myös kuolinpesän selvitysveloista, eli kohtuullisista hautaus- ja perunkirjoituskuluista sekä muista pesän tilan selvittämisestä ja ylläpidosta aiheutuneista tarpeellisista kuluista.

On hyvä muistaa, että kuolinpesän konkurssiin asettaminen voi toisinaan olla velkojien kannalta hyvinkin järkevää, koska tällöin kuolinpesään on mahdollista saada takaisin varoja, joita on velkojien vahingoksi luovutettu kuolinpesästä pois ennen konkurssiin asettamista. Lakimiehet auttavat sinua arvioimaan, kannattaako kuolinpesää hakea konkurssiin sekä kertovat lisää konkurssin vaikutuksista velkasuhteisiin.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa