Minilex - Lakipuhelin

Missä järjestyksessä kuolinpesän konkurssivelat maksetaan?


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Jos kuolinpesä osoittautuu maksukyvyttömäksi tai ylivelkaiseksi, se voidaan asettaa konkurssiin. Ylivelkaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kuolinpesän varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen. Maksukyvyttömyydellä taas tarkoitetaan, että kuolinpesä on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön suoriutumaan velkojensa maksusta niiden erääntyessä. Oikeus hakea kuolinpesää konkurssiin on pesänselvittäjällä, osakkaalla ja velkojalla. Edellytyksenä on, että konkurssi on kuolinpesän laajuuden, omaisuuden rahaksimuuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi kuolinpesän sekä vainajan velkojen maksuun. Kun kuolinpesä asetetaan konkurssiin, sen hallintoa hoitamaan määrätään pesänhoitaja.

Jos kuolinpesän velkojen määrä ylittää kuolinpesän varojen määrän, eivät kuolinpesän velkojat, eli nyt konkurssivelkojat, voi saada täyttä suoritusta velalleen. Miten ja missä järjestyksessä maksut sitten suoritetaan?

Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä määrää, missä järjestyksessä velkojat saavat maksunsa, jos velallisella ei ole tarpeeksi varallisuutta kaikkien velkojensa maksamiseen. Lähtökohtana on velkojien tasa-arvo, eli velkojilla on yhtäläinen oikeus saada maksu velallisen varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa. Tätä maksuosuutta kutsutaan jako-osaksi.

Käytännössä velkojien tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu edellä kuvastusti, koska tietyt saatavat on säädetty lailla etuoikeutetuiksi. Tämä tarkoittaa, että ne tulee maksaa ennen muita saatavia. Toisaalta taas osa saatavista on säädetty viimesijaisiksi, eli ne maksetaan vasta kaikkien muiden saatavien jälkeen, mikäli varoja on vielä käytettävissä.

Etuoikeutettuja saatavia ovat elatusapusaatavat sekä saatavat, joiden vakuutena on pantti- tai pidätysoikeus. Myös yrityskiinnityksen haltijalla on etusija suhteessa muihin velkojiin. Viimesijaisia saatavia ovat 1) konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta kertyvä korko ja viivästyksen keston mukaan määräytyvä maksuviivästyksen seuraamus, jota etuoikeus ei koske, 2) tietyt seuraamusluonteiset saatavat, kuten ylikuormamaksu, rikoksen tai lainvastaisen menettelyn vuoksi tuomittu tai määrätty julkisoikeudellinen maksuseuraamus, 3) lainaehdoiltaan viimesijaiset saatavat, 4) lahjalupauslakiin perustuvat saatavat sekä 5) kuolinpesän konkurssissa muut kuolinpesän velat kuin pesänselvitysvelat. Näille viimesijaisille saataville maksetaan kuolinpesän konkurssissa siis jako-osuus vasta kun kaikki muut saatavat on täysin maksettu.

Niin sanotut massavelat eli konkurssin asettamisen jälkeen syntyneet velat maksetaan sitä mukaan kun ne erääntyvät. Konkurssiin asetettu kuolinpesä vastaa myös kuolinpesän selvitysveloista, eli kohtuullisista hautaus- ja perunkirjoituskuluista sekä muista pesän tilan selvittämisestä ja ylläpidosta aiheutuneista tarpeellisista kuluista.

On hyvä muistaa, että kuolinpesän konkurssiin asettaminen voi toisinaan olla velkojien kannalta hyvinkin järkevää, koska tällöin kuolinpesään on mahdollista saada takaisin varoja, joita on velkojien vahingoksi luovutettu sieltä pois ennen konkurssiin asettamista. Lakimiehet auttavat sinua arvioimaan, kannattaako kuolinpesää hakea konkurssiin. He myös kertovat mielellään lisää konkurssin vaikutuksista velkasuhteisiin.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »