Lapsen oikeudet ovat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä turvattuja oikeuksia, jotka kuuluvat lapsille. Kotimaisessa lainsäädännössä tärkein lapsen oikeuksia määrittelevä laki on lastensuojelulaki. Sen avulla pyritään turvaamaan kaikille lapsille turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys sekä erityinen suojelu.

Lapsia suojellaan sekä monilla erityissopimuksilla että yleissopimusten erityissäännöksillä. Kansainvälisistä sopimuksista laajin ja tunnetuin on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) solmima lapsen oikeuksien sopimus. Sen tavoitteena on taata perusoikeudet, kuten terveys, koulutus, tasa-arvo ja turvallisuus, kaikille lapsille. Kyseinen sopimus luettelee kaikki alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat ihmisoikeudet, jotka sopimusvaltiot ovat velvollisia toteuttamaan.

Lapsen oikeudet tunnustetaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Niiden mukaan lapsella tulee olla oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun. Lisäksi lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on lisäksi saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä, ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista valvoo eduskunnan oikeusasiamies sekä lapsiasiainvaltuutettu.

Miksi lapsen oikeuksista säädetään aikuisväestöstä erikseen?

Aiemmin lapsen katsottiin olevan lähinnä suojelua tarvitseva yhteiskunnan jäsen, jolla ei itsellään voinut olla omia oikeuksia. Tuolloin lapsen oikeudellinen asema muodostui pääasiassa vanhempien oikeuksien ja velvollisuuksien kautta. Jotta tilanne saataisiin muuttumaan, pidettiin tarpeellisena säätää lasten oikeuksista erikseen.

Nykyään lapsi katsotaan olevan yhtä lailla oikeuksia omaava yhteiskunnan jäsen kuin aikuinenkin. Suomessa tämä on jo todettu perustuslaissa, jonka yhdenvertaisuutta koskevan pykälän mukaan lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä.

Lapsen oikeus elämään, perheeseen ja yksityisyyteen

Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen osallistuvien valtioiden on taattava lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Myös oikeus nimeen ja kansalaisuuteen on lapsella heti syntymästään lähtien. Mikäli mahdollista, tulee lapsen aina voida tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan tahdonvastaisesti, ellei se ole lapsen edun kannalta välttämätöntä.

Vanhemmistaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti tulee myös aina kunnioittaa. Lapsella, jonka vanhemmat asuvat eri valtioissa, tulee olla oikeus säännöllisesti ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä molempiin vanhempiinsa.

Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti, eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa. Lapsella on oikeus lain suojaan tällaiselta puuttumiselta ja halventamiselta.

Lapsen oikeus terveydenhuoltoon, riittävään elintasoon ja erityiseen suojeluun

Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Jokaisella lapsella on myös oikeus riittävään elintasoon, minkä vuoksi sopimusvaltioiden on tuettava vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia tämän oikeuden toteuttamisessa sekä tarvittaessa annettava aineellista apua ja tuettava ohjelmia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun on turvattava lapsen hyvä hoito ja kasvatus, tarpeellinen valvonta ja huolenpito hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin.

Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka etu ei ole pysyä perhepiirissä, on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun, hoitoon ja tukeen. Tämä hoito voi tarkoittaa esimerkiksi sijaisperhehoitoa tai sijoitusta sopivaan lastensuojelulaitokseen. Ratkaisua harkittaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa hoidon jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen, sivistykselliseen ja kielelliseen taustaan.

Lapsella on myös oikeus tulla suojelluksi taloudelliselta hyväksikäytöltä sekä sellaiselta työnteolta, joka todennäköisesti vaarantaa tai haittaa hänen koulutustaan tai on vahingollista hänen terveydelleen tai ruumiilliselle, henkiselle, moraaliselle tai sosiaaliselle kehitykselleen. Tämän varmistamiseksi sopimusvaltioiden tulee muun muassa määrittää vähimmäisikäraja työhön otettaville sekä tarpeelliset työaikaa ja työoloja koskevat säännökset.

Lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon

Lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on aina turvattava mahdollisuus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä itseään koskevissa asioissa, kuitenkin ottaen huomioon lapsen iän ja kehitystason. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan välityksellä. Suomessa lapsen osallistumisoikeus turvataan jo perustuslaissa, jonka mukaan lapsen tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Lastensuojelulain mukaan lapsen osallistumisoikeuteen kuuluu se, että hänelle itselleen on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Esimerkiksi lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lasta tai nuorta koskevia päätöksiä tehtäessä, sekä lastensuojelua toteutettaessa, on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toiveisiin. Lisäksi kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää puhevaltaansa erikseen itseään koskevassa lastensuojeluasiassa, huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella.

Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakirjoihin. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä ainoastaan, jos sen selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta.

Vammaisen lapsen oikeudet

Henkisesti tai ruumiillisesti vammaisella lapsella on oikeus tarpeelliseen erikoishoitoon sekä täysipainoiseen ja hyvään elämään oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Tarvittava apu on suunniteltava niin, että vammaisella lapsella on mahdollisuus koulunkäyntiin, terveydenhoitoon ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen sekä virkistystoimintaan siten, että lapsi sopeutuu mahdollisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan.

Oikeus syrjimättömyyteen

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee kunnioittaa ja taata yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen tai hänen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Samoin sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että lasta suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen tai hänen huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin

Yhteenveto

• Lapsen oikeudet turvataan lapselle kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllä. 
• Suomessa tärkein lapsen oikeuksia määrittelevä laki on lastensuojelulaki. 
• Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata kaikille lapsille turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen ja monipuolinen kehitys, sekä erityinen suojelu. 
• Kansainvälisiä sopimuksia, jotka käsittelevät lapsen oikeuksia ovat Yhdistyneiden kansakuntien (YK) solmima lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja. 
• YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tavoite on perusoikeuksien, kuten terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan, takaaminen kaikille lapsille.
• Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan lapsella tulee olla oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun.
• Lapsen oikeudet velvoittavat ottamaan ensisijaisesti huomioon lapsen edun kaikissa lasta koskevissa viranomaistoimissa ja lasta koskevissa yksityisten laitosten toiminnassa. 
• Lapsen mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
• Lapsella on oikeus olla vanhempiensa hoidettavana ja tuntea heidät, mikäli se on vain mahdollista.
• Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita vanhempiinsa. 
• Lapsilla on oikeus syrjimättömyyteen. 
• Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista valvoo eduskunnan oikeusasiamies ja lapsiasianvaltuutettu. 

Summary in English

• The child's rights are protected by international human rights treaties and by national legislation.
• In Finland, the most important law defining children's rights is the Child Protection Act.
• The purpose of the Child Protection Act is to secure a safe growing environment, balanced and diverse development, and special protection for all children.
• International agreements that deal with children's rights include the United Nations (UN) Convention on the Rights of the Child, the European Convention on Human Rights, and the European Social Charter.
• The goal of the UN Convention on the Rights of the Child is to guarantee basic rights such as health, education, equality, and safety for all children.
• According to the European Social Charter, the child must have the right to social, legal, and economic protection.
• According to the children’s rights it is obligated that the child's best interest must be taken primarily into consideration in all official actions and operations of private institutions concerning the child.
• The child has the right to be cared for by the child’s parents and to know them if it is only possible.
• A child living apart from his parents has the right to maintain personal relationships with the child’s parents.
• Children have the right to non-discrimination.
• The child's opinion must be taken into account in matters concerning them in accordance with the child’s age and level of development.
• In Finland, the implementation of the child's rights is monitored by the parliamentary ombudsman and the children's commissioner.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Saako lapsi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon?

Kyllä. Lapselle tulee varata hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden tarkoituksenmukainen tapa ilmaista mielipiteensä itseään koskevasta asiasta. Lisäksi kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

2. Mitä päätöksiä lapsen osallistumisoikeus koskee?

Lapsen osallistumisoikeuden piiriin kuuluvat kaikki lasta koskevat asiat perheen sisäisistä asioista varsinaisiin hallinnollisiin ja oikeudellisiin päätöksiin.

3. Miten voin varmistua siitä, että lapsen oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon on toteutunut omassa / lapseni asiassa?

Jos haluat tarkempaa tietoa lapsen osallistumisoikeuden sisällöstä ja sen toteutumisesta käytännössä, ota yhteyttä lakimieheemme. Asiantuntijan avulla voit kartoittaa millaisiin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota juuri Sinun tilanteessasi.